Mátkkošteapmi ja koronavirus

Ovdal mátkki

1. Diŋgo nuvttá eurohpalaš buohccedikšungoartta áiggebále ovdal iežat luomu. Dárkkis maid mátkedáhkádussát gokčá.
2. Oahpásnuva áigeguovdilis mátkkoštandieđáhusaide (suomagillii) ja daga mátkkoštamilmmuhusa (suomagillii). Oahpásnuva čuozáhatriikka ja Suoma rávvagiidda ráji rasttildeamis ja karantenas.
3. Oahpásnuva girdišiljuid, terminálaid, fievrruid ja mátkeordnejeddjiid rávvagiidda. Oahpásnuva báikkálaš eiseválddiid rávvagiidda. Ovdamearkka dihte OM mátkkoštandieđáhusaide leat čohkkejuvvon liŋkkat báikkálaš eiseválddiid fierbmesiidduide.
4. Oahpásnuva luopmomátkkošteaddji muitinlistui sihke riikaguovdasaš dieđuide eará riikkaid dearvvašvuohtafuolahussii.
5. Ráhkkan dasa, ahte sáhtát giddanit olgoriikkaide. Fuomáš vejolaš mátkki guhkkuma ruđalaččat ja ovdamearkka dihte dálkasiid bistima dáfus.

Juos buohccát koronavirusii olgoriikkain

Oaččut eurohpalaš buohccedikšungoarttain dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma EU- ja Eeg-riikkain, Stuora-Británnias dehe Šveiccas. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvon dikšun, mii ii sáhte vuordit du ruoktot máhccama. Dikšuma árvvoštallá dikšu doavttir. Goartta čájehemiin oaččut dikšuma seamma haddái go báikkálaš orrut. Eurohpalaš buohccedikšungoarta gokčá maid koronavirusa dagahan buozalmasa dikšuma. WHO riikkaidgaskasaš dearvvašvuohtanjuolggadusaid guoskadeaddji riikkas mátkkálaš galggalii oažžut koronavirusa dagahan buozalmasa dikšuma nuvttá.

• Juos mátkkoštat Davviriikkain bássa lassin dohkke virggálaš identitehtaduođaštus. Dáin riikkain dasa lassin maid dohkke eurohpalaš buohccedikšungoarta.
• Juos mátkkoštat Austrálias, oaččut dikšuma, go čájehat iežat Kela-goartta ja bássa.

Buot eará riikkain mátkkošdettiinat don fertet ráhkkanit máksit visot dikšungoluid ieš.

Mátkái gánnáha álot váldit mátkedáhkádusa. Dáhkádus sáhttá buhttet goluid, juos šattat boahtit ovdamearkka dihte ambulánsagirdiin ruoktot. Dárkkis fuolalaččat iežat mátkedáhkádusa gokčevašvuođa.

Koronapandemia dihte dikšuma oažžašuvvamis sáhttet leat riikaguovdasaš erohusat.

Juos buohccát koronavirusii Suomas

Juos oaččut Suomas koronavirusii heivvolaš dávdamearkkaid, váldde oktavuođa iežat orodanbáikegotti dearvvašvuohtaguovddážii telefovnna bakte. Sáhtát maid dahkat dávdamearkaárvvoštallama čujuhusas omaolo.fi. Ale mana dearvvašvuohtaguovddážii ovdal go leat ožžon dearvvašvuohtafuolahusas doaibmarávvagiid. Juohkeovttas lea vuoigatvuohta oažžut Suomas hohpolaš dikšuma fuolakeahttá das, man riikkas boahtá.

Juos dus lea Suomas ruovttugielda, dikšunriekteduođaštus dehe juos don leat mátkkošteaddji, oaččut koronavirusa dagahan buozalmasa dikšuma ja dutkama nuvttá.

• Juos don boađát EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, čájet eurohpalaš buohccedikšungoartta dehe Kela mieđihan ealáhatoažžu eurohpalaš buohccedikšungoartta.
• Juos don boađát Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas, čájet eurohpalaš buohccedikšungoartta, ”Citizens Rights” –goartta dehe GHIC-goartta (Global Health Insurance Card).
• Juos don boađát Davviriikkain dehe Austrálias, sáhtát čájehit maid bássa. Dasa lassin juos boađát Davviriikkain, sáhtát čájehit virggálaš identitehtaduođaštusa.
• Juos dus lea Kela mieđihan Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas (ovdamearkka dihte Suomas bargi olbmot), čájet dan.
• Juos dus ii leat dikšunriekteduođaštus, muhto don leat mátkkošteaddjin Suomas, muital dearvvašvuohtafuolahussii iežat leat gaskaboddasaš dehe oanehisáigásaš mátkkis Suomas.

Eará olmmošjoavkkuide buohccedikšun máksá Suomas. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee (sámás: Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha) goitge, ahte gielddat eai bearale koronavirusinfekšuvnna dagahan dutkama ja hohpolaš dikšuma goluid dakkár olbmuin, geain ii leat Suomas ruovttugielda dehe dikšunriekteduođaštus, dehe geat eai leat mátkkálažžan Suomas. Dárkkis dutnje dikšuma addi gielddas, berretgo dat mávssu.

Juos don it leat sihkar iežat vuoigatvuođas buohccedikšumii Suomas, sáhtát leat oktavuođas Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddážii.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa Suomen koronavirustilanteesta (sámás: Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus dieđiha Suoma koronavirusdilis) ja ávžžuhusain. FINENTRY-bálvalusas oažžu dieđu ja doaibmarávvagiid koronavirusdestemiidda.

Dávdamearkkahis olbmo koronavirusdeasta

Juos háliidat koronavirusdestii dávdamearkkaheapmin (ovdamearkka dihte girdifitnodaga gáibádusas), don fertet vuolggasajis máksit deastta ieš. Geavadat destii beassamis molsašuddet, nu ahte čielggat deastafállis, oaččutgo deastta ma man haddái. Ovdamearkka dihte gielddaid gaskka sáhttá leat molsašuddan destii beassamis ja hattiin. Priváhta deavvašvuohtafuolahus maid fállá koronadeasttaid.

Juos dárbu destii ii boađe buohccámis, don it sáhte oažžut priváhta dearvvašvuohtafuolahusa koronadeasttas Kela-buhtadusa. Helsset-Vantaa girdistašuvnna koronadestemis gávnnat dieđu dáppe (suomagillii).

Koronavirusboahkuheapmi

Koronavirusboahkku fállojuvvo buohkaide Suomas orruide. Gielddaid ovddasvástádus lea boahkuhemiid addin iežaset guovlluin. Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha, ahte gielddat boahkuhivčče koronavirusa vuostá maid olbmuid, geain ii leat ruovttugielda. Ávžžuhus ii guoskka goitge Suoma oanehis áigge orodeddjiid, dego mátkkošteddjiid. Boahkuheamit addojuvvojit maid ruovttugielddahemiide álbmotlaš boahkuhanortnega mielde. Váldde oktavuođa iežat orodangildii boahkuhanrievttát ja -vuoru dárkkisteami várás. Juos orut olgoriikkain, don galggalit vuolggasaji mielde oažžut koronaboahkuheami orrunriikkastat.

EU koronaboahkuhanduođaštus

Suomas lea anus EU koronaboahkuhanduođaštus (EU digital COVID-19 certificate), man don oaččut Omakantas (suomagillii). Nuvttá duođaštusas dieđut leat suoma-, ruoŧa- ja eŋgelasgillii. EU koronaboahkuhanduođaštusa ulbmil lea álkidahttit rájiid rasttildeami ja dorvvolaš johtima EU-guovllus. Omakantas gávdnojit maid EU oktasaš duođaštusat buhccojuvvon koronavirusdávddas dihke koronavirusdeastta bohtosis.

Juos don it sáhte geavahit Omakanta, de don oaččut EU koronaboahkuhanduođaštusa čáláhussan almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Geavadat molsašuddet gielddaid mielde, nu ahte čuovo iežat gieldda fierbmesiidduid ja diehtojuohkima áššis.

Juos don leat ožžon koronaboahkuheami olgoriikkain, don galggalit oažžut koronaboahkuhanduođaštusa seamma riikkas. Juos don leat ožžon boahkuhanráiddu boahkuhanaddosiid sierra riikkain, oaččut duođaštusa dan riikkas, gos mannjemus attus lea addojuvvon. Juos háliidat čielggadit, mot sáhtát oažžut koronaboahkuheami dehe koronaduođaštusa olgoriikkain, váldde oktavuođa dearvvašvuohtafuolahussii, duođaštusaid mieđiheaddji beallái dehe rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggái čuozáhatriikkas.

Suomas gielda ferte mieđihit 1.1.2022 rájes EU koronaduođaštusa gieldda orrui, geas lea duođaštus EU-lahttoriikkas dehe dan olggobealde ožžojuvvon boahkuheamis. Duođaštus sáhttá mieđihuvvot duššefal boahkuhanbuktagiin, maidda EU lea mieđihan vuovdinlobi dehe maid Máilmmi dearvvašvuohtaorganisašuvdna lea listen heahteatnui (suomagillii).

Oahpásnuva maid Kanta.fi-siidduid áigeguovdilis rávvagiidda (suomagillii) ja dávjá jerrojuvvon gažaldagaide olgoriikkain ožžojuvvon boahkuhemiin ja koronaboahkuhanduođaštusas.