Mátkkošteapmi ja koronavirus

Máŋggas smihttet dál, mot oažžu dikšuma, juos buohccá mátkkis koronavirusii. Ráhkkan ovddalgihtii ja oahpásnuva sierra riikkaid rávvagiidda, iežat mátkedáhkádusa eavttuide sihke dikšunvuoigatvuođaide sierra riikkain. Muitte mátkkis hygieniija- ja dorvogaskarávvagiid ja máhcadettiinat vejolaš karantenarávvagiid. Fuomášathan, ahte koronadilli lea máŋgga riikkas velnai heittot, nu ahte gánnáha guorahallat dárkket mátkkošteami.


Muitte mátkkis

Čuovo buori giehta- ja gossanhygieniija sihke dorvogaskkaid

Čuovo báikkálaš eiseválddiid rávvagiid

Váldde mielde eurohpalaš buohccedikšungoartta EU- ja Eeg-riikkaide sihke Šveicii ja ja Stuora-Británniai.

Ovdal mátkki

  1. Diŋgo nuvttá eurohpalaš buohccedikšungoartta áiggebále ovdal iežat luomu
  2. Dárkkis maid mátkedáhkádussát gokčá
  3. Oahpásnuva áigeguovdilis mátkkoštandieđáhusaide (suomagillii) ja daga mátkkoštamilmmuhusa (suomagillii)
  4. Oahpásnuva čuozáhatriikka ja Suoma rávvagiidda ráji rasttildeamis ja karantenas
  5. Oahpásnuva girdišiljuid, terminálaid, fievrruid ja mátkeordnejeddjiid rávvagiidda
  6. Oahpásnuva báikkálaš eiseválddiid rávvagiidda. Ovdamearkka dihte OM mátkkoštandieđáhusaide leat čohkkejuvvon liŋkkat báikkálaš eiseválddiid fierbmesiidduide
  7. Furke iežat telefovdnii lagašoapmahaččat oktavuohtadieđuid ICE-oanádusain (In Case of Emergency)
  8. Dárkkis, leago čuozáhatriikkas oažžunsajis koronavirusapplikašuvdna. Applikašuvnnain oaččut dieđu, juos don leat šaddan suojeheapmin koronavirusii. Huomioi, että Koronavilkku toimii nykyisin myös useassa Euroopan maassa. (sámás: Váldde vuhtii, ahte Koronaseava doaibmá dálá áigge maid máŋgga Eurohpa riikkas.)
  9. Váldde fárrui doaktára čálihan buohccirávvaga dehe čoahkkáigeassočilgehusa, mii muitala reseapttain, ja man sáhtát čálihit ieš Omakanta-bálvalusas (suomagillii). Dárbbu mielde oaččut čoahkkaigeassočáláhusa maid apteaikkain dehe dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagas. Sáhtát sihtat čáláhusa maid eŋgelasgillii.
  10. Oahpásnuva riikaguovdasaš dieđuide dearvvašvuohtabálvalusain sierra riikkain
  11. Ráhkkan dasa, ahte sáhtát giddanit olgoriikkaide. Fuomáš vejolaš mátkki guhkkuma ruđalaččat ja ovdamearkka dihte dálkasiid bistima dáfus.

Juos buohccát koronavirusii olgoriikkain

Oaččut eurohpalaš buohccedikšungoarttain dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma EU- ja Eeg-riikkain, Stuora-Británnias dehe Šveiccas. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvon dikšun, mii ii sáhte vuordit du ruoktot máhccama. Dikšuma árvvoštallá dikšu doavttir. Goartta čájehemiin oaččut dikšuma seamma haddái go báikkálaš orrut. Eurohpalaš buohccedikšungoarta gokčá maid koronavirusa dagahan buozalmasa dikšuma. WHO riikkaidgaskasaš dearvvašvuohtanjuolggadusaid guoskadeaddji riikkas mátkkálaš galggalii oažžut koronavirusa dagahan buozalmasa dikšuma nuvttá.

  • Juos mátkkoštat Davviriikkain bássa lassin dohkke virggálaš identitehtaduođaštus. Dáin riikkain dasa lassin maid dohkke eurohpalaš buohccedikšungoarta.
  • Juos mátkkoštat Austrálias, oaččut dikšuma, go čájehat iežat Kela-goartta ja bássa.

Buot eará riikkain mátkkošdettiinat don fertet ráhkkanit máksit visot dikšungoluid ieš. Juos gulat Suoma sosiáladorvui, sáhtát ohcat buohccedikšuma Kela-buhtadusaid  ieš iežat máksin dikšumis maŋálgihtii. Fuobmáthan, ahte buhtadusat eai leat beare stuorrát.

Mátkái gánnáha álot váldit mátkedáhkádusa. Dáhkádus sáhttá buhttet goluid, juos šattat boahtit ovdamearkka dihte ambulánsagirdiin ruoktot. Dárkkis fuolalaččat iežat mátkedáhkádusa gokčevašvuođa.

Koronapandemia dihte dikšuma oažžašuvvamis sáhttet leat riikaguovdasaš erohusat.

Juos buohccát koronavirusii Suomas

Juos oaččut Suomas koronavirusii heivvolaš dávdamearkkaid, váldde oktavuođa iežat orodanbáikegotti dearvvašvuohtaguovddážii telefovnna bakte. Sáhtát maid dahkat dávdamearkaárvvoštallama čujuhusas omaolo.fi. Ale mana dearvvašvuohtaguovddážii ovdal go leat ožžon dearvvašvuohtafuolahusas doaibmarávvagiid. Juohkeovttas lea vuoigatvuohta oažžut Suomas hohpolaš dikšuma fuolakeahttá das, man riikkas boahtá.

Juos dus lea Suomas ruovttugielda, dikšunriekteduođaštus dehe juos don leat mátkkošteaddji, oaččut koronavirusa dagahan buozalmasa dikšuma ja dutkama nuvttá.

  • Juos don boađát EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe  Šveiccas, čájet eurohpalaš buohccedikšungoartta dehe Kela mieđihan ealáhatoažžu eurohpalaš buohccedikšungoartta.
  • Juos don boađát Austrálias, sáhtát čájehit maid bássa. Dasa lassin juos boađát Davviriikkain, sáhtát čájehit virggálaš identitehtaduođaštusa.
  • Juos dus lea Kela mieđihan Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas (ovdamearkka dihte Suomas bargi olbmot), čájet dan.
  • Juos dus ii leat dikšunriekteduođaštus, muhto don leat mátkkošteaddjin Suomas, muital dearvvašvuohtafuolahussii iežat leat gaskaboddasaš dehe oanehisáigásaš mátkkis Suomas.

Eará olmmošjoavkkuide buohccedikšun máksá Suomas. Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee (sámás: Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha) goitge, ahte gielddat eai bearale koronavirusinfekšuvnna dagahan dutkama ja hohpolaš dikšuma goluid dakkár olbmuin, geain ii leat Suomas ruovttugielda dehe dikšunriekteduođaštus, dehe geat eai leat mátkkálažžan Suomas. Dárkkis dutnje dikšuma addi gielddas, berretgo dat mávssu.

Juos don it leat sihkar iežat vuoigatvuođas buohccedikšumii Suomas, sáhtát leat oktavuođas Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddážii.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tiedottaa Suomen koronavirustilanteesta (sámás: Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus dieđiha Suoma koronavirusdilis) ja ávžžuhusain. Koronavilkku-sovelluksen (sámás: Koronaseava-applikašuvnnain) oaččut dieđu iežat telefovdnii, juos leat applikašuvnna árvvoštallama mielde šaddan suojeheapmin koronavirusii. Applikašuvdna lea oažžunsajis suoma-, ruoŧa- ja eŋgelasgillii. FINENTRY-bálvalusas oažžu dieđu ja doaibmarávvagiid koronavirusdestemiidda ja iešoaivválaš karantena áššiin.

Dávdamearkkahis olbmo koronavirusdeasta

Juos háliidat koronavirusdestii dávdamearkkaheapmin (ovdamearkka dihte girdifitnodaga gáibádusas), don fertet vuolggasajis máksit deastta ieš. Geavadat destii beassamis molsašuddet, nu ahte čielggat deastafállis, oaččutgo deastta ma man haddái. Ovdamearkka dihte gielddaid gaskka sáhttá leat molsašuddan destii beassamis ja hattiin. Priváhta deavvašvuohtafuolahus maid fállá koronadeasttaid.

Juos dárbu destii ii boađe buohccámis, don it sáhte oažžut priváhta dearvvašvuohtafuolahusa koronadeasttas Kela-buhtadusa. Helsset-Vantaa girdistašuvnna koronadestemis gávnnat dieđu dáppe (suomagillii).

Koronavirusboahkuheapmi

Koronavirusboahkku fállojuvvo buohkaide Suomas orruide. Gielddaid ovddasvástádus lea boahkuhemiid addin iežaset guovlluin. Sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija ávžžuha, ahte gielddat boahkuhivčče koronavirusa vuostá maid olbmuid, geain ii leat ruovttugielda. Ávžžuhus ii guoskka goitge Suoma oanehis áigge orodeddjiid, dego mátkkošteddjiid. Boahkuheamit addojuvvojit maid ruovttugielddahemiide álbmotlaš boahkuhanortnega mielde. Váldde oktavuođa iežat orodangildii boahkuhanrievttát ja -vuoru dárkkisteami várás. Juos orut olgoriikkain, don galggalit vuolggasaji mielde oažžut koronaboahkuheami orrunriikkastat.

EU koronaboahkuhanduođaštus

Suomas lea anus EU koronaboahkuhanduođaštus (EU digital COVID-19 certificate), man don oaččut Omakantas (suomagillii). Nuvttá duođaštusas dieđut leat suoma-, ruoŧa- ja eŋgelasgillii. EU koronaboahkuhanduođaštusa ulbmil lea álkidahttit rájiid rasttildeami ja dorvvolaš johtima EU-guovllus. Fuomáš dattetge, ahte visot riikkat eai váldde duođaštusa atnui ovttaáigásaččat. Riikiiboahtima gáibádusaid gánnáha juohke dáhpáhusas čielggadit ovddalgihtii.

Omakantas gávdnojit maid EU oktasaš duođaštusat buhccojuvvon koronavirusdávddas dihke koronavirusdeastta bohtosis.

Juos don it sáhte geavahit Omakanta, de don oaččut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas čáláhussan earálágán duođaštusa koronaboahkuheamis.

Don sáhtát oažžut Suomas duođaštusa koronaboahkuheamis, juos boahkuheapmi lea addojuvvon Suomas. Juos don leat ožžon boahkuheami nuppi EU-riikkas, de dat riika galggalii mieđihit dutnje EU koronaboahkuhanduođaštusa. Juos don leat ožžon vuosttaš boahkuhanaddosa olgoriikkain ja nuppi Suomas, de don sáhtát oažžut duođaštusa Omakantai. Muitte doaimmahit áššegirjjiid iežat nuppi riikkas oažžun boahkuheamis almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii.

Juos don háliidat čielggadit, mot du Suomas oažžun koronaboahkuheapmi registrerejuvvo nuppi riikkas, de váldde oktavuođa namuhuvvon riikka dearvvašvuohtafuolahussii dehe rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggái.