Terveydenhuollon kansalliset laaturekisterit

Sosiaali- ja terveydenhuollon laaturekisterit sisältävät tietoa asiakkaiden tai potilaiden saaman hoidon laadusta, tuloksista ja vaikutuksista.

Kansallisten laaturekisterien tarjoaman tiedon avulla voidaan kehittää hoidon ja palvelujen laatua kaikkialla Suomessa.

THL:n rekisterinpidollisella vastuulla on yhdeksän kansallista laaturekisteriä vuodesta 2023 alkaen:

diabetesrekisteri
HIV-rekisteri
munuaistautirekisteri
psykoosien hoidon laaturekisteri
selkärekisteri
suun ja hampaiden sairauksien hoidon laaturekisteri
sydänrekisteri
tehohoidon laaturekisteri sekä
tulehduksellisten reumasairauksien laaturekisteri

Kansalliset laaturekisterit noudattavat yhtenäisiä periaatteita

Laaturekisterit ovat potilaiden saamista hoidoista ja saavutetuista hoitotuloksista muodostettuja tietokokoelmia. Kansallisten laaturekisterien rakenne, hallinnointi ja käyttötarkoitukset noudattavat yhtenäisiä periaatteita.

Rekisteriin tallennetaan sairauteen, hoitoon tai sosiaalipalvelun toteuttamiseen liittyviä välttämättömiä henkilötietoja.

Terveydenhuollon ammattilainen tallentaa tiedot potilaasta hoidon yhteydessä. Lisäksi rekisteriin saa tallentaa tiedot palvelusta vastanneesta toimintayksiköstä ja sen toteuttaneista henkilöistä.

Tulevaisuudessa osa tiedoista, kuten laboratoriokokeiden tulokset, voivat tallentua rekisteriin suoraan, ja tietoa hoidon vaikutuksista voidaan kerätä myös potilailta itseltään.

Mitä paremmin rekisterit kattavat tiedot potilasryhmän hoidosta, sitä luotettavampia ovat niiden pohjalta syntyvät johtopäätökset hoidon laadusta, vaikuttavuudesta ja potilasturvallisuudesta.

Tilastollisista tuloksista ei ole mahdollista tunnistaa yksittäisten potilaiden tietoja.

Raportointisivustolla kuuden potilasryhmäkohtaisen laaturekisterin tietoja

THL julkaisee tietoa laaturekisterien tuloksista avoimesti verkossa.

Laaturekisterien raportointisivustolla on tällä hetkellä saatavilla tietoa kuuden sairauskohtaisen laaturekisterin tuloksista: psykoosien hoidon, diabeteksen, HIV-rekisterin, reumasairauksien, munuaistautien sekä selkärekisterin tuloksia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten laaturekisterien raportit

Kustakin rekisteristä on mukana 1–5 indikaattoriraporttia, jotka kuvaavat potilaiden saamaa hoitoa ja sen vaikutuksia.

Sairauskohtaisia tietoja potilaiden saamasta hoidosta julkaistaan verkossa säännöllisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille järjestetään lisäksi vertaiskehittämisen tilaisuuksia, joissa käydään yhdessä läpi hoidon tuloksia ja mietitään keinoja hoidon laadun parantamiseksi.

Vointimittari vahvistaa asiakas- ja potilaslähtöisyyttä

Vointimittarit ovat tärkeä osa laaturekisterien tuottamaa laatu-vaikuttavuustiedon kokonaisuutta. Asiakkaiden itse raportoima laatutieto vahvistaa sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyttä.

Laaturekisteritoiminnassa on tavoitteena saada käyttöön yleinen vointimittari. Se mahdollistaisi hoidon laadun seurannan, kustannusvaikuttavuuden arvioinnin ja ohjauksen kansallisesti. Jotta vointimittarin tietoja voidaan käyttää vertaiskehittämisessä ja tieteellisessä tutkimuksessa, tulee yleisen vointimittarin tietojen olla yhdenmukaisia ja luotettavia.

Laaturekisterien yleinen vointimittari

Kansallisten laaturekisterien kehittäminen jatkuu

Suomessa kansallisia laaturekistereitä on edistetty ensin projektimuotoisesti, ja työ jatkuu nyt lakisääteisenä toimintana yhdessä laajan asiantuntija- ja toimijaverkoston kanssa.

2018 kansallinen laaturekisterityö käynnistyi THL:n projektina
2019 THL:n tehtäväksi laissa tuli ylläpitää sosiaali- ja terveysalan laaturekistereitä
2022 sosiaali- ja terveysministeriö antoi laaturekistereistä asetuksen
2023 alkaen kansallisten laaturekisterien kehittäminen on osa THL:n pysyvää toimintaa, ja tietoja julkaistaan hyvinvointialueiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja potilaiden käyttöön.