Sátnerádju

Áššehas

Áššehas lea bálvalusaid geavaheaddji dehe muđuid bealli, mii lea daid čuozáhahkan, dehe buktagiid vuostáváldi. Áššehas sáhttá leat lunddolaš persovdna (persovdnaáššehas) dehe organisašuvdna (organisašuvdnaáššehas), ja áššehas sáhttá leat ovttaskas olmmoš (oktagasáššehas) dehe olmmošjoavku (joavkoáššehas). Áššehasat sáhttet leat sihke rievttes ja vejolaš áššehasat, geat ovttas čohkkejit bálvalanaddi áššehasgotti.

Orrun

Orrun meroštallojuvvo iešguđege riikka láhkaásaheamis. Suomas orruma meroštallaba earret eará magistráhta ja Áel, mat guoskadeaba orruma meroštallamis sierra láhkaásaheami. Magistráhta registrere olbmui orruma vuođul ruovttugieldda álbmotdiehtoregisttarii. Orrunvuđot ovdamunneláhkaásaheami guoskadettiin Suomas bissovaččat orrun adnojuvvo olmmoš, geas lea Suomas aitosaš visti ja ruoktu ja gii duojážassii orru váldoáššis dáppe. Sosiáladorvovuogádagaid oktiiheiveheamis addojuvvon EU-ásahusas (883/2004 1 artihkal čuokkis j) orrunbáikkiin dárkkuhuvvo báiki, gos olmmoš orru bissovaččat.

Spesiálabuohccedikšun

Spesiálabuohccedikšun dárkkuha dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid dálkkasdiehtaga ja bátnedálkkasdiehtaga spesiálasurggiin buozalmasaid eastadeapmái, dutkamii, dikšumii, vuosttašdikšumii, fáktavurrui ja dálkkodanveajuiduhttimii.

Dat lea spesiáladoaktáriid jođihan oassi almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, masa eai goitge gula muhtin vuođđodearvvašvuohtafuolahusa spesiáladoavtterjođihan ovttadagat. Spesiálabuohccedikšuma ollái gullet buozalmasaid dutkama ja dikšuma lassin maid ovddalgihtii eastadeaddji ja veajuiduhtti doaimmat. Earret hohpolaš dáhpáhusaid spesiálabuohccedikšumii beassama eaktun lea doaktára sáddenbábir, man sáhttá oažžut vuođđodearvvašvuohtafuolahusas dehe priváhta dearvvašvuohtafuolahusas. Eanas spesiálabuohccedikšuma bálvalusain ordnejuvvojit buohcceviesuin.

Eeg-riikkat

Eeg-riikkat leat Islánda, Liechtenstein ja Norga sihke visot EU-riikkat.

EU-láhkaásaheapmi

EU-láhkaásahemiin oaivvilduvvojit sosiáladorvovuogádagaid oktiiheiveheamis addojuvvon EU-ásahusat (883/2004 ja 987/2009) sihke EU:a buohccedirektiiva (2011/24/EU). EU-ásahusaiguin heivehuvvo oktii EU-riikkaid sosiáladorvoláhkaásaheami, go olmmoš johtá riikkas nubbái. EU-ásahusaid vuođul eiseválddit meroštallet, man riikka sosiáladorvoláhkaásaheapmi olbmui heivehuvvo. EU-ásahusat leat EU- ja Eeg-riikkain sihke Šveiccas láhkaásaheapmi, mii heivehuvvo njuolga.

EU-riikkat

EU-riikkat leat Hollánda, Belgia, Bulgária, Espánnja, Irlánda, Itália, Nuortariika, Greika, Kroatia, Kypros, Látvia, Lietuva, Luxemburg, Malta, Portugal, Polska, Frankriika, Románia, Ruoŧŧa, Duiska, Slovákia, Slovenia, Suopma, Dánmárku, Čeahka dásseváldi, Uŋgár ja Estteeanan.

Eurohpalaš dálkkasmearrádus

Eurohpalaš dálkkasmearrádus lea Suomas atnui váldon sierra nuvttá dálkkasmearrádusskovvi dálkasiid várás, mat ostojuvvojit nuppi EU-riikkain. Eurohpalaš dálkkasmearrádus vuođđuduvvá EU:a buohccedirektiivii (2011/24/EU), man mielde EU-riikkat galget dohkkehit nuppi EU-riikkain čállojuvvon dálkkasmearrádusaid. Eurohpalaš dálkkasmearrádus čállojuvvo dálkasa váikkuheaddji ávdnasa namain ja dat lea guovttegielalaš gielaiguin suopma-englánda dehe ruoŧŧa-englánda. Eurohpalaš dálkkasmearrádusain ii sáhte mearridit dálkasiid, mat leat psykotrohpalaš ávdnasiid oktasašsoahpamuša (SopS 60/76) logahallamiid I ja II miel ávdnasiid sisdoalli dálkkasbuktagat.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta

Eurohpalaš buohccedikšungoarta lea dikšunriekteduođaštus, mainna olmmoš oažžu gaskaboddasaš EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas orodeamis áigge dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma. Goartta mieđiha dan riikka lágádus, mas lea ovddasvástádus olbmo buohccedikšuma goluin. Goarta mieđihuvvo iešguđege riikka virggálaš gielain ja dat lea nuvttá. Suomas goartta mieđiha Áel juogo suoma- dehe ruoŧagillii. Goarta dohkke iešguđege riikka báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ja dat sáhttá leat juogo sierra goarta dehe ovttastahtton buohcanoadjogortii. Olbmui sáhttá dárbbu mielde mieđihuvvot maiddái duođaštus, mii buhtte eurohpalaš buohccedikšungoartta, ja mii adnojuvvo seamma ládje go goarta.

Dikšuma duođalaš golut

Dikšuma duođalaš golut dárkkuhit goluid, mat šaddet olbmui addojuvvon dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusa buvttadeamis.

Dikšun

Dikšun lea doaibma, man ulbmilin lea buozalmasa dehe váttu litnudeapmi dehe buorideapmi dehe áhpehisvuođa dehe riegádahttima lihkostuvvan. Dikšumii gullet dálkasat, neavvun ja oahpisteapmi.

Dikšunriekteduođaštus

Dikšunriekteduođaštus lea áššegirji, mainna olmmoš čujuha vuoigatvuođas dikšumii Suomas dehe olgoriikkain. Dikšunriekteduođaštus dárbbašuvvo, jos olmmoš ii oro bissovaččat dehe ii leat oadjuduvvon buohcama várás dikšunaddi riikkas. Dikšunriekteduođaštusat adnojuvvojit, go olbmos lea vuoigatvuohta dikšumii EU-láhkaásaheami dehe riikkaidgaskasaš sosiáladorvosoahpamuša vuođul. Suomas dikšunriekteduođaštusaid mieđiha Áel. Áel:a mieđihan dikšunriekteduođaštusat leat ovdamearkka dihte eurohpalaš buohccedikšungoarta ja duođaštus, mii buhtte dan, sihke Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas.

Dikšumii ohcaleapmi

Dikšumii ohcaleapmi dárkkuha, ahte olmmoš mátkkošta orrunriikkas nubbái ulbmiliin geavahit doppe dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Suomas sáhttá lupmosit ohcaluvvot dikšumii olgoriikkaide. Seamma ládje nuppi EU-riikkain sáhttá lupmosit ohcaluvvot geavahit Suoma almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Olmmoš sáhttá maid ohcat orrunriikkastis ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Sveiccas. Suomas ovdalobi sáhttá ohcat Áel:s.

Dikšumii beassan

Dikšumii beassan dárkkuha dikšumii beassama mearreáiggiid, main Suomas lea mearriduvvon dearvvašvuohtafuolahuslágas (1326/2010 6 kapihtal). Dikšumii beassama mearreáiggit gáibidit, ahte buohcci beassá vuosttašveahkkái ja hohpolaš dikšumii dakkaviđe orrunbáikkis fuolakeahttá. Dearvvašvuohtaguovddáža hoahpuhis dikšumii galgá beassat golmma mánus. Spesiálabuohccedikšumis buohcci dikšuma dárbbu árvvoštallan galgá álggahuvvot golmma vahku siste sáddenbáhpira boahtimis ja dárbbašlažžan gávnnahuvvon dikšun galgá álggahuvvot maŋimusat guđa mánu siste das, go dikšuma dárbu lea fuobmájuvvon. Mánáid ja nuoraid (vuollái 23-jahkásaččat) mielladearvvašvuohtabálvalusain dikšundárbbu árvvoštallan ferte ollašuhttojuvvot guđa vahkus ja dikšun ferte lágiduvvot golmma mánu siste go dikšundárbu lea gávnnahuvvon. Dikšumii beassama mearreáiggit gusket maid buohcci, gii ohcala dikšumii nuppi EU-riikkas Supmii.

Dikšunplána

Dikšunplána (dearvvašvuohta- ja dikšunplána) lea buohcci ja dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmo searválagaid ráhkadan ollislaš plána, mii doallá sisttis dieđuid buohcci dohkkehuvvon dárbbuin, dikšumii biddjojuvvon ulbmiliin sihke doaibmabijuid ulbmiliid joksama várás.

Dikšundáhkádus geahča dikšumii beassan.

Dálkasat mat klassifiserejuvvojit gárrenávnnasin

Dálkasat, mat klassifiserejuvvojit gárrenávnnasin, dárkkuhit dálkasiid, mat leat meroštallojuvvon gárrenávnnasin gárrenávnnaslágas (373/2008) ja gárrenávnnasásahusas (543/2008).

Buresbirgenguovlu (Buresveadjinguovlu)

Buresbirgenguovlu buvttada iežas guovllus sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid sihke gádjundoaimma bálvalusaid. Suomas leat 21 buresbirgenguovllu. Dasa lassin Helssega gávpot buvttada iežas sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid, iige dat nappo gula mange buresbirgenguvlui.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus

Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusain dárkkuhuvvo buresbirgenguovllu ordnen vuođđodearvvašvuohtafuolahusa ja spesiálabuohccedikšun. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii gullet maid dat bálvalusat, maid buresbirgenguovlu háhká oastinbálvalussan dehe bálvalanseđeliin eará buresbirgenguovlluin, organisašuvnnain dehe priváhta bálvalanbuvttadeddjiin.

Riikkaidgaskasaš sosiáladorvosoahpamuš

Riikkaidgaskasaš sosiáladorvosoahpamuš lea Suoma ja nuppi riikka dahkan stáhtasoahpamuš, mii guoská riikkas nubbái johtti olbmo sosiáladorvvu. Suopma lea dahkan riikkaidgaskasaš sosiáladorvošiehtadusaid Austráliain, Chiliin, Indiain, Kiinnáin, Israeliin, Kanadain, Kanada Quebecain, Davviriikkaiguin, USA:in ja Lulli-Koreain. Buot šiehtadusat spiehkastit nuppiineaset ja dain lea šiehtadusguovdasaččat meroštallojuvvon, maid olmmošjoavkkuid, sosiáladorvvu ovdamuniid ja diliid šiehtadus guoská. Duššefal Austrália, Chile, Israela, Kanada Quebeca ja Davviriikkaid sosiáladorvošiehtadusain leat muhtin mearrádusat, mat gusket buohccedikšuma.

Fuorká-bálvalusat

Álbmotlaš Dearvvašvuohtaarkiivva bálvalusat (Fuorká-bálvalusat) dollet sisttiset elektrovnnalaš reseaptta, Dálkkasdiehtofuorkká, Buohccedieđu arkiivva ja riikkavuloža atnui dárkkuhuvvon Iežasfuorká-bálvalusaid. Fuorká-bálvalusat leat elektrovnnalaš almmolaš bálvalusat, mat bohtet riikkavuložiid, almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa ja apteaikkaid atnui muttuid mielde jagiid 2010–2016. Fuorká-bálvalusaid bajásdoallá Áel.

Hohpolaš dikšun

Hohpolaš buohccedikšun, mielde lohkkon hohpolaš njálmmi dearvvašvuohtafuolahus, mielladearvvašvuohtadikšun, gárrenávnnasdikšun ja psykososiála doarjja, galgá addojuvvot buohccái su orrunbáikkis fuolakeahttá. Dat lea fáhkkestaga buohccáma, váttu, guhkesáigge buozalmasa váttásnuvvama dehe doaibmannávcca hedjoneami gáibidan njuolggoárvvoštallan dehe dikšun, mii ii sáhte maŋiduvvot almmá buozalmasa vearráneami dehe váttu váttásnuvvama haga. Hohpolaš dikšuma addima várás gielda dehe buohccedikšunbiirre gieldaovttastupmi galgá ordnet birrajándora gohccivuoru. Hohpolaš dikšuma addimis lea mearriduvvon dearvvašvuohtalágas (1326/2010 50 §).

Hoahpuhis dikšun

Hoahpuhis vuođđodearvvašvuohtafuolahusa áššehasat dikšojuvvojit gieldda dearvvašvuohtaguovddážiin. Hoahpuhis spesiálabuohccedikšuma várás buohcci dárbbaša sáddenbáhpira ovdamearkka dihte dearvvašvuohtaguovddáža dábálaš doaktáris dehe bargodearvvašvuohtadoaktáris.

Sesolaš dikšun

Sesolaš dikšun lea dikšun, mii ii leat oarjemáilmmi skuvladálkkasdiehtaga stáđásnuvvan dikšungeavat ja mii ii leat duođaštuvvon buoridit.

Buhttenvulošvuohta

Buhttenvulošvuohta lea buktaga dehe bálvalusa iešvuohta, man vuođul buhttejuvvojit dárbbašlaš buohccedikšuma golut ja bargodearvvašvuođa dohkálaš golut ovddalgihtii meroštallojuvvon prinsihpaid mielde.

Ruovttugielda
Ruovttugielda mearrahuvvá ruovttugieldalága mielde. Olbmo ruovttugielda lea earret muhtin spiehkastagaid dat gielda, gos son orru bissovaččat. Jos olbmos leat anustis eanet orrunvisttit, dehe jos sus ii leat anustis orrunvisti obanassiige, su ruovttugielda lea dat gielda, man son ovdamearkka dihte bearašgaskavuođaidis ja birgenlágis vuođul atná ruovttugieldanis.

Ruovttubuohccedikšun
Ruovttubuohccedikšun lea buohccedikšun, mii lea buohcci ruktui dolvojuvvon dehe dat addojuvvo ruovttus. Dan ulbmilin lea álkidahttit buohcceviesus ruovttuiduvvama, buohcci olbmo ruovttus ceavzima ja doarjut oapmahaččaid buohcci olbmo ruovttudikšumis.

Skuvladearvvašvuohtafuolahus
Skuvladearvvašvuohtafuolahus lea dárkkuhuvvon vuođđoskuvlla ohppiide. Gielddain lea ovddasvástádus skuvladearvvašvuođa ollašuhttimis guovlluideaset vuođđoskuvllaid ohppiide.

Veajuiduhttin

Veajuiduhttin  ulbmilin lea doalahit, buoridit dehe máhcahit bargo- ja doaibmannávcca.

Sáddenbábir

Hoahpuhis dikšumis spesiálabuohccedikšumii beassan gáibida doaktára sáddenbáhpira. Sáddenbábir buktojuvvo ovdan juogo njálmmálaččat, čálalaččat dehe elektrovnnalaš hámis, ja dat vuođđuduvvá áššedovdi dahkan dutkamii dehe čielggadeapmái áššehasas.

Sáddejuvvon bargi

Sáddejuvvon bargi dárkkuha láhkaásaheamis olbmo, gii lea bargoaddi nuppi riikii mearreáigái bargama várás sádden bargi.

Dálkkasmearrádusaid vuostevurolaš dohkkeheapmi

Dálkkasmearrádusaid vuostevurolaš dohkkeheapmi dárkkuha, ahte apteaikkat galget doaimmahit dálkasa nuppi EU-riikkas addojuvvon dálkkasmearrádusain. EU-riikkat galget buohccedirektiivva

(2011/24/EU) vuođul doaimmahit nuppi EU-riikkas čállojuvvon dálkkasmearrádus, jos dálkasis lea vuovdinlohpi dan riikkas, gos olmmoš hálida háhkat dálkasa. Suomas doaimmahuvvojit EU-riikkaid lassin maid Norggas, Islánddas, Liechtensteinas ja Sveiccas addojuvvon dálkkasmearrádusat. Nuppi EU- ja Eeg-riikkain ja Sveiccas čállojuvvon dálkkasmearrádusaid dohkkeheamis lea mearriduvvon dálkkaslágas (395/1987).

Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun

Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun oaivvilda doaktára dehe eará dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmo dálkkasdieđalaš ákkaid mielde vealtameahttumin árvvoštallan dikšuma, man buohcci ferte oažžut, go son oroda gaskaboddasaččat nuppi EU-riikkas. Dikšun galgá addojuvvot fáhkkestaga buohccáma, guhkesáigge buozalmasa, áhpehisvuođa dehe riegádahttima dihte dađi lági mielde, ahte buohcci sáhttá oadjebasat joatkit orodeamis orodanriikkas álgovuolggalaš plánas mielde. Gažaldat lea dábálaččat dikšumis, man addima ii sáhte buohcci dearvvašvuođa dili vára vuollái bijakeahttá maŋidit addojuvvot ruoktot máhccama maŋŋel. Go dikšumis mearriduvvo, de váldojuvvo vuhtii dat, man guhká buohcci oroda čuozáhatriikkas. Buohcci čujuha vuoigatvuođas dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumii eurohpalaš buohccedikšungoarttain dehe duođaštusain, mii buhtte goartta.

Riikiifárrendirektiivvat

Riikiifárrendirektiivvat dárkkuhit EU:a ovttastupmelohpedirektiivva (2011/98/EU) ja spesiálamáhttindirektiivva (2009/50/EY), mat guoskaba goalmmát riikkaid riikkavuložiid, geat bohtet EU-riikkaid olggobealde. Dasa lassin doaibmabidjomuttus leat áigodatbargidirektiiva (2014/36/EU) ja ICT-direktiiva (2014/66/EU), maid heiveheapmi álgá jagi 2016. Riikiifárrendirektiivvaid dárkkuhan bargiin lea vuoigatvuohta ovttaveardásaš meannudeapmái EU-riikkavuložiiguin earret eará sosiáladorvvu suorggis.

Mátkebuhtadus

Mátkebuhtadus gokčá dárbbašlaš mátkegoluid. Áel máksá mátkebuhtadusa buozalmasa, áhpehisvuođa, riegádahttima dehe Áel:a mieđihan veajuiduhttima geažil dahkkon mátkkiin.

Stuđerendearvvašvuohtafuolahus
Stuđerendearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat gullojit logahagaid, oahppolágádusaid, mat addet ámmátlaš vuođđoskuvlema, sihke allaskuvllaid ja universiteahtaid stuđeanttaide. Gieldda vuođđodearvvašvuohtafuolahus galgá ordnet stuđerendearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid iežas guovllu logahagaid, oahppolágádusaid, mat addet ámmátlaš vuođđoskuvlema, sihke allaskuvllaid ja universiteahtaid stuđeanttaide fuolakeahttá sin ruovttubáikkis.

Bálvalus

Bálvalus lea ii-ávnnaslaš gálvu, mii šaddá organiserejuvvon doaimma boađusin, dárbbuid duhtadeami várás áššehassii, buohccái, áššehasjovkui dehe nuppi bálvalanaddái organiserejuvvon doaimma boađusin. Bálvalusa buvttadeapmi ja addin doallá sisttis maid dávjá ávnnaslaš gálvvuid dehege buktagiid doaimmaheami ja anu.

Bálvalanseđel

Bálvalanseđel lea gieldda mieđihan čatnaseapmi sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ožžui ja dan mielde buhttejuvvojit bálvalanbuvttadeaddji addin bálvalusa golut dan árvvu rádjái, man gielda meroštallá ovddalgihtii. Bálvalanseđel lea okta vuohki ordnet sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid, mat gullet gieldda ovddasvástádussii. Jos dikšunvuordinráiddut oaniduvvojit bálvalanseđeliin, bálvalusa oastis lea ovddasvástádus, ahte buohcci beassá dikšumii lága geatnegahttin áiggi siste.

Bearašlahttu

Bearašlahtuin dárkkuhuvvo dábálaččat náittos- dehe orrunguoimmi sihke registrerejuvvon bárragaskavuođa oassebeali. Dasa lassin bearašlahttun lohkkojuvvojit dábálaččat vuollái 18-jahkásaš iežas mánát, biebmománát ja guoimmi mánát, geat orrot seamma dállodoalus.

Vuođđodearvvašvuohtafuolahus

Vuođđodearvvašvuohtafuolahus lea gieldda ordnen dearvvašvuođa dili čuovvun, dearvvašvuođa ovddideapmi ja dan oassin dearvvašvuohtaneavvun ja dearvvašvuohtadárkkástusat, njálmmi dearvvašvuohtafuolahus (bátnedikšun), dálkkodanveajuiduhttin, bargodearvvašvuohtadikšun, birasdearvvašvuohtadikšun sihke gohccin, rabasbuohccedikšun, ruovttubuohccedikšun, ruovttubuohcceviesso- ja buohcceviessodikšun, mielladearvvašvuohtabargu ja gárrenávnnasbargu dainna osiin go dat eai ordnejuvvo sosiálafuolahusas dehe spesiálabuohccedikšumis. Vuođđodearvvašvuohtafuolahusas sáhttá adnojuvvot maid namahus álbmotdearvvašvuohtabargu. Vuođđodearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat buvttaduvvojit dábálaččat buresbirgenguovllu dearvvašvuohtaguovddážis ja dasa gullevaš dearvvašvuohtastašuvnnain.

Davviriikkat

Davviriikkat leat Suopma, Ruoŧŧa, Norga, Dánmárku ja Islánda. Maiddái Dánmárkku iešstivrenguovllut Fearasullot ja Ruonáeanan, Norgga Svalbard ja Jan Mayen sihke Suoma iešstivreneanangoddi Ålánda gullet Davviriikkaide.

Buohcci
Buohcci lea dearvvašvuohta- dehe buohccedikšuma bálvalusaid geavaheaddji dehe muđuid olmmoš, gii lea daid čuozáhahkan. Buohcci lea álohii maid dearvvašvuohtafuolahusa áššehas. Daningo buohcci lea ovttaskas olmmoš ja áššehas dan sadjái sáhttá leat maid olmmošjoavku dehe organisašuvdna, ii tearpmaid buohcci ja dearvvašvuohtafuolahusa áššehas sáhte atnit nubbi nuppi synonyman.

Buohcceáššegirji
Buohcceáššegirji lea buohcci dikšuma ordnemis ja dorvvasteamis adnon, ráhkaduvvon dehe boahtán áššegirji dehe teknihkalaš furkenboađus, mii doallá sisttis dieđuid su dearvvašvuođa dilis dehe eará persovnnalaš dieđuid.

Buohccedirektiiva

Buohccedirektiiva lea Eurohpa uniovnna ja ráđi addin direktiiva (2011/24/EU) buhcciid vuoigatvuođaid heiveheamis rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas. Direktiivva vuolggasadjin lea, ahte buohcci oažžu lupmosit ohcalit geavahit dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid nuppi EU-riikii ja sus lea vuoigatvuohta buhtadussii iežas oažžun dikšumis seamma ákkaiguin, go jos son livččii ožžon dikšuma orrunriikkastis. Direktiiva lea biddjon vuoibmái Suomas lágain rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas (1201/2013).

Buohcceráva

Buohcceráva lea báberskovvi, mii addojuvvo buohccái elektrovnnalaš dálkkasmearrádusa olis, ja mas leat dieđut merrojuvvon dálkasis ja attusváldinrávvagat.

Psykotrohpalaš dálkkas

Psykotrohpalaš dálkkas lea dálkkasávnnas, mii váikkuha psyhkalaš doaimmaide. Psykotrohpalaš dálkkasávdnasat leat eatnatlohkosaččat ja dat leat meroštallojuvvon oktasašsoahpamušas, mii guoská psykotrohpalaš ávdnasiid (SopS 60/76) (listtut I–IV) ja stáhtaráđi gárrenávnnasásahusas (543/2008). Logahallamat dálkkasbuktagiin, mat váikkuhit eanas guovddášnearvavuogádahkii (pkv) sihke dálkkasbuktagiin, mat dollet sisttiset gárrenávdnasiid ja psykotrohpalaš ávdnasiid, leat almmustahtton Fimea fierbmesiidduin.

Gohccibargu
Gohccibarggus buohccái addojuvvo hohpolaš dikšun su orrunbáikkis fuolakeahttá. Hohpolaš dikšumiin oaivvilduvvo fáhkkestaga buohccáma, váttu, guhkesáigge buozalmasa váttásnuvvama dehe doaibmannávcca hedjoneami gáibidan njuolggoárvvoštallan ja dikšun, mat eaba sáhte maŋiduvvot almmá buozalmasa vearráneami dehe váttu váttásnuvvama haga. Birrajándora gohccin ordnejuvvo stuora dearvvašvuohtaguovddážiid ja buohcceviesuid olis.

Rádjebargi

Rádjebargi dárkkuha sosiáladorvovuogádagaid oktiiheiveheamis addojuvvon EU-ásahusain (883/2004 ja 987/2009) olbmo, gii bargá dehe doaibmá fitnodatolmmožin ovtta EU- dehe Eeg-riikkas dehe Sveiccas, muhto orru muhtin eará dáin riikkain. Rádjebargi máhccá orrunriikasis beaivválaččat dehe oktii vahkus.

Buohcceviessu
Spesiálabuohccedikšuma bálvalusat addojuvvojit buohcceviesuin, main bargojuvvojit spesiáladoaktáriid dutkamat ja dikšumat, dego kirurgalaš čuohpadandoaimmat. Eanas Suoma buohcceviesuin leat almmolaččat, maid eaiggáduššet buresbirgenguovllut. Eanet gáibideaddji dikšumiid ovddasvástádus lea universiteahttabuohcceviesuin dehe guovddášbuohcceviesuin.

Buohccedikšunbuhtadus

Buohccedikšunbuhtadusat leat buohcanoadjolága vuođul máksinvuloš buhtadusat priváhta dearvvašvuohtafuolahusas bargi doaktára dehe bátnedoaktára bálkkašumiin sihke dáid mearran dutkama ja dikšuma goluin sihke dálkasiin ja buozalmasmátkkiin dearvvašvuohtadikšumii. Buhtadusaid máksá Áel ja dain adnojuvvo maid namahus Áel-buhtadus. Buohccedikšunbuhtadus ii máksojuvvo Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa goluin.

Buohccedikšunbiire
Gielddaid čohkken buohccedikšunbiirriin lea ovddasvástádus spesiálabuohcci dikšuma ordnemis guovllustis. Buohccedikšunbiirret leat 21 go Ålánda lohkkojuvvo mielde. Juohke gielda ferte gullat muhtin buohccedikšunbiirii.

Buohccedikšunsoahpamuš geahča Riikkaidgaskasaš sosiáladorvosoahpamuš

Buohcanoadju

Buohcanoadju lea suopmelaš láhkaásahan sosiáladorvovuogádaga oassi ja dat lea ásahuvvon buohcanoadjolágain (1224/2004). Suomas fásta orru gullá dábálaččat Suoma buohcanodjui. Buohcanoadju čohkiida bargoboahtooajus, mas buhttejuvvo dienasmassin, ja buohccedikšundáhkádusas, mas buhttejuvvo bealljebuohcama ja veajuiduhttima golut. Buohcanoadju ruhtaduvvo bargiid ja bargoaddiid buohcanoadjomávssuiguin sihke stáhta vearroruhtademiin. Buohcanoajuid hálddašeami ovddasvástádus lea Áel:s.

Schengen

Schengen čujuha soahpamuša dahkan eurohpalaš riikkaide, maid gaskkas jođidettiin soahpamuša ollái gullevaš riikkaid riikkavuložiin eai leat mátkkoštanráddjehusat eaige rádjedárkkástusat. Schengen-riikkat leat Hollánda, Belgia, Espánnja, Islánda, Itália, Nuortariika, Greika, Látvia, Liechtenstein, Lietuva, Luxemburg, Malta, Norga, Portugal, Polska, Frankriika, Ruoŧŧa, Duiska, Slovákia, Slovenia, Suopma, Sveica, Dánmárku, Čeahkka, Uŋgár ja Estteeanan. Dát riikkat ráhkadit Schengen-guovllu, mas olbmuid friddja johtin dáhkiduvvo.

Schengen-duođaštus

Schengen-duođaštus lea áššegirji, mainna olmmoš galgá čujuhit fárustis fievrridan gárihuhtti dehe psykotrohpalaš ávdnasa sisdoalli dálkasiid dárbbašlašvuohta, go son mátkkošta Schengen-guovllus. Suomas duođaštusa oažžu dárbbu mielde apteaikkas.

Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahus

Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa ulbmilin lea ordnet dihto álbmogii dehe álbmotjovkui dearvvašvuohta- ja buohccedikšuma bálvalusaid dehe sosiálabálvalusaid ja daidda gullevaš ekonomalaš doarjaga. Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa olis doaibmi sierra bealit dehe doaibmit sáhttet gohčoduvvot bálvalusaid ordnejeaddjin dehe bálvalanbuvttadeaddjin ja bálvalusaid ollašuhttin. Sosiála- ja dearvvašvuohtafuolahusa doaibmit sáhttet leat juogo almmolaš, priváhta dehe goalmmát sektora doaibmit.

Sosiáladorvosoahpamuš geahča Riikkaidgaskasaš sosiáladorvosoahpamuš

Suomas buohcama várás oadjuduvvon olmmoš

Oadjudeapmi buohcama várás oaivvilda, ahte olmmoš lea oadjuduvvon láhkaásahan buohcanoadjolága vuođul buozalmasa ja veajuiduhttima dihte sihke dienasmassima várás, mii boahtá buozalmasas. Suomas buohcama várás oadjuduvvon olbmos lea vuoigatvuohta ovdamuniide buohcanoadjolága mielde, earret eará buohccedikšunbuhtadusaide ja buohcanbeaiveruhtii. Buhtadusat ohccojuvvojit Áel:s. Jos olmmoš lea oadjuduvvon buohcama várás Suomas, sus lea geavahusastis Áel-goarta.

Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš

Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš lea lága mielde ožžon ámmátbarganrievtti (lágalažžan dahkkon ámmátolmmoš), ámmátbarganlobi (lobi ožžon ámmátolmmoš) dehe namahussuoji ožžon olmmoš (namahussuddjejuvvon ámmátolmmoš), gii bargá dearvvašvuohtafuolahusa ámmáhis. Ámmátolbmot leat doaktára ja bátnedoaktára lassin provisora, psykologa, hupmanterapevta, biebmanterapevta, farmasevta, buohccedikšu, čielgeeadni, dearvvašvuohtadikšu, vuođđodikšu, njálbmehygienista, doaibmanterapevta, optihkar ja bátneteknihkar.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmi

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumiin dárkkuhuvvojit dálkkasdieđalaččat ja bátnedálkkasdieđalaččat ákkastallojuvvon buozalmasaid ovddalgihtii eastadeapmi, dutkamušat, mat dahkkojuvvojit buozalmasa gávnnaheami várás, sihke dávdameroštallan, dikšun ja veajuiduhttin.

Geavadis bálvalanválljašupmi sáhttá ipmirduvvot čohkiidit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain ja dain priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain, main máksojuvvojit buohcanoaju buohccedikšunbuhtadusat. Bálvalanválljašumis lea ásahuvvon dearvvašvuohtalágas (1326/2010 7 a §).

Dearvvašvuohta- ja buohccedikšun

Dearvvašvuohta- ja buohccedikšumiin dárkkuhuvvojit doaibmabijut, mat dahkkojuvvojit buohcci dearvvašvuohtadili meroštallama várás dehe su dearvvašvuođa máhcaheami dehe doalaheami várás, ja maid doaimmahit dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot dehe mat doaimmahuvvojit dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagas. Dearvvašvuohta- ja buohccedikšumii gullet buohccedikšun, ovddalgihtii eastadeaddji dikšun, rávvejuvvon iešdikšun sihke dearvvašvuođa ovddideapmi, mainna dárkkuhuvvo maid álbmotjoavkkuid ja eallinbirrasa buresbirgejupmi.

Dearvvašvuohtaguovddáš

Dearvvašvuohtaguovddáš lea vuođđodearvvašvuohtafuolahusas ovddasvástideaddji buresbirgenguovllu bajásdoallan doaibmaovttadat. Vuođđodearvvašvuođa hoahpuhis áššehasat dikšojuvvojit  dearvvašvuohtaguovddážiin. Árggaid, dearvvašvuohtaguovddáža rabasorrunáiggiid, dohko ferte ožžojuvvot dakkaviđe telefonoktavuohta dehe doppe galgá sáhttit beassat fitnat. Dearvvašvuohtaguovddáš sáhttá maid navdojuvvot dearvvašvuohtastašuvdnan dehe buresbirgejupmeguovddážin.

Dearvvašvuohtabálvalusat

Dearvvašvuohtabálvalusaiguin dárkkuhuvvojit iešguđet riikka almmolaš dehe priváhta váriiguin buvttaduvvon dearvvašvuohtabálvalusat, maid doaibma stivrejuvvo láhkaásahemiin ja maid ollašuhttimii leat leame eiseválddiid mieđihan gustojeaddji lobit. Suomas dearvvašvuohtabálvalusat fállojuvvojit almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalussan.

Gaskaboddasaš orodeapmi

Gaskaboddasaš orodeapmi dárkkuha Suoma álbmotlaš láhkaásaheami mielde dábálaččat olgoriikkain orodeami, mii bistá guhtta mánu. Gaskaboddasaš orodeapmi olgoriikkain sáhttá leat ovdamearkka dihte vahku luopmomátki turistan, máŋgga mánu orodeapmi dálvveáigge dehe lohkanjagi guhkkosaš stuđeantalonohallan. Gaskaboddasaš olgoriikkain orodeami áigge olbmo ruoktu ja álbmotdiehtoregisttarii registrerejuvvon ruovttugielda seailuba dábálaččat Suomas.

Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas

Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas lea Áel:a mieđihan báberdikšunriekteduođaštus, mainna olmmoš sáhttá čujuhit vuoigatvuođas geavahit Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Áel mieđiha duođaštusa juogo olbmo dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa sihtama mielde dehe iešoaivves. Duođaštusas lea maid diehtu das, leago olbmos vuoigatvuohta buohccedikšunbuhtadusaide ja leago almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas vuoigatvuohta stáhta buhtadussii olbmui addojuvvon dikšuma goluin.

Bargodearvvašvuohtafuolahus

Bargodearvvašvuohtafuolahus lea bargoaddi ordnema várás mearriduvvon dehe fitnodatolbmo alccesis ordnen bargodearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmuid ja áššedovdiid doaibma, mainna ovddiduvvo barggu buozalmasaid ja dáhpedorpmiid eastadeapmi, barggu ja bargobirrasa dearvvašvuohta ja dorvvolašvuohta, bargoservoša doaibma sihke bargiid dearvvašvuohta ja bargo- ja doaibmanákca. Bargodearvvašvuohtafuolahusa lassin bargoaddi sáhttá ordnet bargiidasas ja fitnodatolmmoš alccesis dábálaš doavttir –dásot buohccedikšuma ja eará dearvvašvuohtadikšuma.

Stáhta buhtadus

Stáhta buhtadus máksojuvvo buresbirgenguvlui, mii bajásdoallá almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa, go dikšun lea addojuvvon sosiáladorvovuogádagain addojuvvon EU-ásahusaid (883/2004 ja 987/2009), riikkaidgaskasaš sosiáladorvosoahpamušaid dehe riikiifárrendirektiivvaid mielde álbmotlaš láhkaásaheami vuođul olbmui, geas ii leat ruovttugielda, dehe olbmui, gean dikšungoluid ovddasvástádus lea eará riikkas. Dasa lassin stáhta buhtadus máksojuvvo goluin, jos hohpolaš dikšun lea addon olbmui, geas ii leat ruovttugielda ja jos golut eai leat oažžašuvvan berrojuvvot olbmos dehe eará bealis. Áel ollašuhttá stáhta buhtadusa.

Oktavuođa váldin

Oktavuođa váldin lea dihto áigemutto dáhpáhuvvan gulahallan (riŋgen, reive) oassebeliid gaskkas. Sáddaga sáddejeaddji dehe gulahallama álggaheaddji sáhttá leat goabbá beare oassebeliin, dego olmmoš dehe organisašuvdna.

Priváhta dearvvašvuohtafuolahus

Priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid buvttadit ovdamearkka dihte doavtterguovddážat dehege doavtterstašuvnnat, dearvvašvuohtafuolahussuorggi oasussearvvit ja priváhta iehčanas ámmátbargit. Priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusa buvttadeaddjis galgá leat lága dárkkuhan lohpeeiseválddi lohpi dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid addimii.