Áhpehisvuođa áigge sáhttet boahtit ovdii vuorddekeahtes dilit. Riegádahttin sáhttá boahtit johtui maid dalle, go leat mátkkis olgoriikkain.

Vaikko dilli sáhttá orrut gelddolaš, lea buorre diehtit, ahte oaččut dárbbu mielde dikšuma maid iežat mátkki áigge. Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis neavvu, mot sáhttá ráhkkanit fáhkkestaga álgi riegádahttimii olgoriikkain.

Mot mu gánnáha ráhkkanit, juos mátkkoštan áhpehisvuođain olgoriikkaide?

Juos mátkkoštat go leat áhpehisvuođain, ovdaráhkkaneapmi lasiha dorvvolašvuođa ja miellaráfi.

Háhke eurohpalaš buohccedikšungoartta

Eurohpalaš buohccedikšungoarta lea dehálaš, juos mátkkoštat EU- dehe Eeg-riikkain, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas. Goarttain oaččut áhpehisvuhtii ja riegádahttimii laktáseaddji dálkkasdieđalaččat vealtameahttun ja hohpolaš dikšuma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas seamma haddái go báikkálaš orrut.

Sáhtát diŋgot goartta nuvttá Kelas.

Vihkkedala mátkedáhkádusa

Mátkedáhkádus ii govčča plánejuvvon riegádahttima, muhto dat sáhttá buhttet fáhkkatlaš diliid ja dievasmahttit dorvvu EU-riikkaid olggobealde dehe priváhta dervvašvuohtafuolahusas. Priváhta mátkedáhkádus lea dehálaš váldit earenoamážit dalle, go mátkkoštat EU-guovllu olggobeallái.

Dárkkis iežat dáhkádusfitnodagas, maid áhpehisvuođa ja riegádahttima goluid dáhkádus buhtte.

Čielggat mátkkošteami ráddjehusaid

Juos mátkkoštat girdiin, dárkkis girdifitnodaga njuolggadusaid, mat laktásit áhpehisvuhtii ja mátkkošteapmái. Máŋgga girdifitnodagas leat ráddjehusat áhpehisvuođa loahppamuttus.

Oahpásnuva iežat čuozáhatriikka dearvvašvuohtafuolahussii

Sierra riikkain dearvvašvuohtafuolahusa geavadat molsašuddet. Ovdadiehtu álkidahttá áššiid dikšuma, juos dárbbahat báifáhkka dikšuma.

Maid dagan, juos riegádahttin boahtá johtui olgoriikkain?

Juos riegádahttin boahtá johtui mátkkát áigge EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas:

• mana báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii, ovdamearkka dihte buohccevissui
• geavat eurohpalaš buohccedikšungoartta
• mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu.

Juos šaddat máksit dikšuma ollásit ieš, sáhtát ohcat buhtadusa Kelas dehe dikšuma addin riikka buohccedikšunlágádusas.

Juos it leat sihkar, mot doaibmat, oaččut geavada rávvagiid Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddážis (suomagillii).

Nabe juos riegádahttin dáhpáhuvvá EU olggobealde?

Maid EU-guovllu olggobealde dus lea riekti hohpolaš dikšumii, juos riegádahttin boahtá johtui fáhkkatlaččat. Dán dilis:

• mávssát dikšuma goluid ieš
• Kelas ii leat vejolaš oažžut buhtadusaid
• mátkedáhkádus sáhttá gokčat oasi goluin dáhkáduseavttuid mielde.

Dárkkis áiggebále ovdal mátkki, maid du dáhkádus gokčá.

Gos sáhtán jearrat neavvuid?

Juos dus lea jearaldagat riegádahttimis olgoriikkain dehe fáhkkatlaš dikšuma dárbbus:

• Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis neavvu dábálaš gažaldagain ja oahpista du dárbbu mielde ovddasguvlui.
• Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš neavvu persovnnalaš diliin.

Dávjá jerrojuvvon: fáhkkatlaš riegádahttin olgoriikkain

• Maid dagan, juos riegádahttin boahtá johtui mátkkis? Mana báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii, ovdamearkka dihte buohccevissui, ja geavat eurohpalaš buohccedikšungoartta.
• Maidda diliide eurohpalaš buohccedikšungoarta ii heive? It sáhte geavahit goartta plánejuvvon dikšuma várás, ovdamearkka dihte juos mátkkoštat plánema mielde riegádahttit olgoriikkaide.
• Gánnáhago váldit mátkedáhkádusa? De gánnáha. Dat ii govčča plánejuvvon riegádahttima, muhto sáhttá buhttet fáhkkatlaš diliid earenoamážit EU-guovllu olggobealde.

Diehtu buktá dorvvu, vaikko dilli hirpmahuhttá

Vaikko fáhkkestaga johtui boahtti riegádahttin orru dovdot fuolastuhttin, de don it leat dilis akto. Go dieđát ovddalgihtii, mot doaibmat ja gos oažžu veahki, sáhtát vuojulduvvat iežat ja njuoratmáná buresveadjimii.

Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis sávvá dorvvolaš mátkki!