Dikšuma oažžašuvvan Suomas

Dikšumii beassama eanemusáiggit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas

Vuosttašveahkkái ja hohpolaš dikšumii ferte beassat dakkaviđe buohcci orrunbáikkis fuolakeahttá. Hohpohis dikšuma várás dearvvašvuohtaguovddážiin ja buohcceviesuin leat gohcci vuostáváldimat.

Hoahpuhis dikšun fállojuvvo dearvvašvuohtaguovddážiin. Dikšumii beassamii leat dáhkiduvvon dihto mearreáiggit. Jos dearvvašvuohtaguovddáš dehe buohcceviessu ii bastte fallat dikšuma mearriduvvon áiggis, de dat ferte háhkat dan eará sajis.

Gielda ja buohccedikšunbiire galgá almmustahttit fierbmesiidduinis unnimusat njealji mánu gaskkaid dieđuid dikšumii beassama vuordináiggiin. Dasa lassin Dearvvašvuođa ja buresbirgejumi lágádus almmustuhttá dikšumii beassama statistihkkadieđuid sihke perusterveydenhuollossa (sámás: vuođđodearvvašvuohtafuolahusas) ja erikoissairaanhoidossa (sámás: spesiálabuohccedivššus). Don sáhtát jearrat dieđuid vuordináiggiin njuolga dearvvašvuohtaguovddážiin ja buohcceviesuin.

Don oaččut álohii hohpolaš dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Vuoigatvuođat oažžut hohpolaš dikšuma Suomas molsašuddet. Don sáhtát lohkat lasi dikšunvuoigatvuođain dáppe.

Dearvvašvuohtaguovddáža eanemusáiggit

Don fertet oažžut dakkaviđe telefonoktavuođa iežat dearvvašvuohtastašuvdnii árgabeivviid virgeáigge. Oktavuođa oažžun telefovnnain dárkkuha, ahte áigevárrehusa lassin don oaččut neavvuma ja álgoplána doaibmabijuin sihke dieđu, mot meannuduvvo váivviin, dávdamearkkain dehe buncaraggáin. Sáhtát maid dikšut áššiid persovnnalaččat iežat dearvvašvuohtastašuvnnas dehe muhtin gielddain váldit oktavuođa dearvvašvuohtastašuvdnii gieldda fierbmesiidduid bakte.

Dikšundárbu ferte árvvoštallojuvvot maŋimusat goalmmát beaivve du oktavuođa váldimis, jos dat ii leat sáhttán árvvoštallojuvvot juo telefovnnas. Dikšundárbbu sáhttá árvvoštallat earánai dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš go doavttir.

Don fertet beassat dikšumii maŋimusat golmma mánu siste dikšundárbbu árvvoštallamis. Njálmmi dearvvašvuohtafuolahussii galgá beassat golmma mánu siste, muhto buriiguin ákkaiguin du dikšun sáhttá maŋiduvvot eanemusat guđa mánnui. Jos dutkamušain gávnnahuvvo, ahte don dárbbašat buohcceviessodikšuma, buohcceviessodikšun ferte álggahuvvot maŋimusat guđa mánu siste dikšundárbbu árvvoštallama rájes.

Jos iežas dearvvašvuohtaguovddáš dehe buohcceviessu ii bastte dikšut du mearreáiggis, de sáhtát beassat dikšumii eará sadjái, juogo nuppi buohccedikšunbiirii dehe priváhta dearvvašvuohtafuolahussii. Dárbbu mielde dikšun sáhttá ostojuvvot maiddái olgoriikkain.

Sierrabuohccedikšuma eanemusáiggit

Hoahpuhis spesiálabuohccedikšumii beassan gáibida doaktára dehe bátnedoaktára sáddenbáhpira. Dikšundárbbu árvvoštallan ferte álggahuvvot golmma vahku siste sáddenbáhpira boahtimis buohccevissui.

Dikšundárbu árvvoštallojuvvo juogo sáddenbáhpira vuođul dehe lassidutkamiin. Árvvoštallamis vejolaččat  dárbbašuvvon lassidutkamat dehe spesiáladoaktára árvvoštallan ferte dahkkojuvvot golmma mánu siste sáddenbáhpira boahtimis. Dikšun ferte álggahuvvot maŋemusat guđa mánu siste das, go dikšundárbu lea gávnnahuvvon.

Mánáid ja nuoraid mielladearvvašvuohtabálvalusain dikšundárbu ferte árvvoštallojuvvot guđa vahkus sáddenbáhpira boahtimis. Vuollel 23-jahkasaččaid mielladearvvašvuođa buncaraggáin gillájeaddjit fertejit beassat dikšumii maŋimusat golmma mánu siste dikšundárbbu gávnnaheamis.