Buhtadus olgoriikkain ostojuvvon dálkasiin

Kela buhtte olgoriikkain ostojuvvon dálkasiid goluid. Don sáhtát oažžut buhtadusa iežat olgoriikkain oastin dálkasiin, jos don leat oadjuduvvon buohcama várás Suomas, dus lea ruovttugielda Suomas dehe jos gulat Suoma buohccedikšuma golluovddasvástádusa ollái. Buhtadusa eaktun lea, ahte danveardásaš dálkkas buhttejuvvo Suomas.


Olgoriikkain šaddan dálkkasgolut sáhttet buhttejuvvot maid olbmui, gii ii oro Suomas, muhto gii lea iežas bargama vuođul oadjuduvvon buohcama várás Suomas. Suomas bargi olbmo nuppi EU-riikkas orru bearašlahttu sáhttá maid leat vuoiggalaš buhtadusaide.

EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas ostojuvvon dálkasat

Jos oasttát Suomas čállojuvvon reseapttain dálkasiid nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, mávssát ieš goluid, mat dálkasiin šaddet. Sáhtát ohcat dálkasiin buhtadusaid Kelas maŋálgihtii. Buhtadusa eaktun lea, ahte danveardásaš dálkkas buhttejuvvo Suomas.

Jos oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas gaskaboddasaš orodeamát áigge, don oaččut maid dálkasiid eurohpalaš buohccedikšungoarttain seamma ládje go dat, geat orrot riikkas. Jos don goitge mávssát ieš goluid, mat dálkasiin šaddet, sáhtát ohcat buhtadusa Kelas dehe namuhuvvon riikka buohcanoadjolágádusas.

Jos ozat dálkkasoastimiidda buhtadusaid maŋálgihtii Kelas, sáhtát válljet buhtadusa vuođđun juogo Suoma láhkaásaheami dehe dikšuma addin riikka láhkaásaheami. Juos buohccát fáhkkestaga, buhtadus máksojuvvo álohii dikšuma addin riikka láhkaásaheami mielde.

Jos don leat vásedin ohcalan dikšumii nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii almmá Kela mieđihan ovdalobi haga, don fertet ieš máksit dikšun- ja dálkkasgoluid dievasmearálažžan. Dáidda goluide don sáhtát oažžut buohccedikšunlága mielde buhtadusa maŋálgihtii Kelas. Geavadis sáhtát oažžut eanemusat seammasturrosaš buhtadusa, man oččošit danveardásaš dálkasis Suomas.

Jos Kela lea mieđihan dutnje ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, don it dábálaččat šatta máksit goluid ieš dálkkasdikšumis, mii addojuvvo dikšuma olis.

  • Jos don liikká mávssát sihke dikšun- ja dálkkasgoluid ieš, Kela buhtte goluin eanemusat dan meari, mii danveardásaš dikšumis livččii šaddan du ruovttugieldda almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
  • Jos dutnje lea mieđihuvvon ovdalohpi ja don leat máksán ieš dušše dálkkasgoluid, buhtadus máksojuvvo buohcanoadjolága vuođul seamma ládje go jos don livččet oastán danveardásaš dálkasiid Suoma apteaikkas.

Eará riikkain ostojuvvon dálkasat

Kela buhtte EU- ja Eeg-riikkaid ja Šveicca olggobealde šaddan dálkkasgoluid dušše dalle, jos don leat buohccán fáhkkestaga dehe jos don leat dárbbašan dikšuma guhkesáiggebuozalmasa dehe áhpehisvuođa dehe riegádahttima geažil.

Dálkkasgolut eai buhttejuvvo, jos don leat vásedin ohcalan dikšumii eará báikái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii.