Vuolggátgo olgoriikkaide?

Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun buohccedikšun dárkkuha dikšuma, mii ii sáhte vuordit du ruoktotmáhccama. Fáhkka buohccáma lassin dat dárkkuha dikšuma, man oaččut guhkesáiggebuozalmasa, áhpehisvuođa dehe riegádahttima dihte.

Mot oaččun dikšuma stuđeantan EU-riikkain?  

Stuđeantan oaččut dábálaččat dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Gulat nappo Suoma sosiáladorvui ja Suopma máksá buohccedikšumat goluid. Mávssát ieš dušše báikkálaš áššehasmávssu.

Gulat dábálaččat Suoma sosiáladorvui ja Suopma máksá buohccedikšumat goluid, go vuolggát olgoriikkaide stuđeret dehe dahkat bálkkáhis hárjehallama.  

Juos dagat olgoriikkain iežat stuđeremiidda gullevaš hárjehallama bálkkáin, das sáhttá leat váikkuhus iežat riektái atnit Kela mieđihan eurohpálaš buohccedikšungoartta. Čielggat iežat dili Kelain.

Bargga ná, go vuolggát stuđeantan olgoriikkaide:

1. Dárkkis Kelas, gulatgo olgoriikkain iežat stuđerema áigge en Suoma sosiáladorvui.
2. Diŋgo eurohpálaš buohccedikšungoartta Kelas. Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma ođđa riikkas eurohpalaš buohccedikšungoarttain.
3. Dárkkis iežat mátkedáhkádusa eavttuid.
4. Váldde mielde iežat dálkasiid ja reseaptta.
5. Juos háliidat háhkat dálkasiid olgoriikkain orodettiinat, siđa iežat doaktára čállit dálkkasmearrádusa olgoriikkain oastima várás.  
6. Váldde čielgasa iežat čuozáhatriikka dearvvašvuohtabálvalusain.

Dieđit Kelai álohii, juos barggat olgoriikkain. Bargamis sáhttá leat váikkuhus iežat riektái atnit Kela mieđihan eurohpálaš buohccedikšungoartta.

Mot oaččun dikšuma stuđeantan Quebecis?

Suomas lea sosiáladorvosoahpamuš Quebeca provinssain (Kanada). Sáhtát oažžut sosiáladorvosoahpamuša vuođul rievtti atnit buohccedikšuma Quebecis.

Riekti oažžut buohccedikšuma guoská:

• stuđeantalonohalliid,
• dutkiid,
• stuđeantta, gii ollahuhttá nuppi dási oahpu dehe allaskuvlaoahpuid hárjehallama ja
• ovdal namuhuvvon olbmuid bearašlahtuid.

Čuojat Kelai, juos vuolggát Kanada Quebecii.

Mot oaččun dikšuma stuđeantan EU-guovllu olggobealde?

• Oaččut stuđeantan dikšuma orodanriikka báikkálaš láhkaásaheami mielde.
• EU-guovllu olggobealde mávssát dábálaččat ieš dikšungoluid.  
• Du gánnáha váldit priváhta dáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid várás.

Sáhtát jearrat lassidieđuid ja neavvuid riikka dearvvašvuohtabálvalusain iežat oahppolágádusas.

Juos boađát stuđeantan EU- dehe Eeg-riikkain, Stuora-Británnias dehe Sveiccas:  

• Oaččut dikšuma Suomas dego ovdal iežat vuolgima.
• Oaččut maid Kela njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas dehe dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas dego ovdal iežat vuolgima.
• Sáhtát atnit dearvvašvuohtabálvalusaid seamma ládje go ovdal iežat vuolgima, juos dus lea ruovttugielda Suomas. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.
• Dárbbahat Kela mieđihan duođaštusa dikšunrievttis Suomas, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas. Oaččut duođaštusa Kelas, go dieđihat iežat vuolgimis Kelai. Duođaštusa čájehemiin sáhtát atnit dearvvašvuohtabálvalusaid seamma ládje dego ovdal iežat vuolgima.

Juos boađát stuđeantan eará riikkain:

• Oaččut Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas. Mávssát ieš dikšungoluidat.
• Oaččut atnit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje go Suomas orrut, juos dus lea ruovttugielda Suomas iežat olgoriikkaide vuolgima maŋŋel. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.  
• Juos gulat oahpuidat áigge Suoma sosiáladorvui, sáhtát oažžut Kela njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas dehe dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas dego ovdal iežat vuolgima.

Juos barggat olgoriikkain gáiddusbargguid Supmii dehe don leat sáddejuvvon bargat bargogohččosa olgoriikkaide, loga báikki Suopmelaš bargoaddi bálvalusas.

Mot oaččun dikšuma bargin dehe fitnodatolmmožin EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Sveiccas?

• Don fertet registreret iežat báikkálaš buohcanoadjolágádusas, vai oaččut dikšuma ođđa riikkas.
• Registrerema maŋŋel oaččut dábálaččat dikšuma barganriikkas seamma ládje ja seamma haddái go báikkálaš orrut.
• Oaččut dikšuma riikka láhkaásaheami ja vuogádaga mielde.

Bargga ná, go vuolggát bargat olgoriikkaide:  

1. Dieđit Kelai iežat vuolgimis ja daga fárrendieđáhusa Digi- ja álbmotdiehtolágádussii.
2. Registrere iežat báikkálaš buohcanoadjolágádusas.
3. Čielggat iežat buohcanoaju ordnema iežat bargoaddis ja barganriikka buohcanoadjolágádusas.
4. Daga fárrendieđáhusa maid ođđa riikka sosiáladorvolágádussii.  

Jeara dárbbu mielde riikka rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás

Mot oaččun dikšuma bargin dehe fitnodatolmmožin eará riikkain?

• Oaččut dikšuma iežat barganriikkas báikkálaš láhkaásaheami mielde.  
• Čielggat ovddalgihtii ovdamearkka dihte iežat bargoaddis dehe dáhkádusfitnodagas, dárbbahatgo priváhtadáhkádusa deavvašvuohtabálvalusaid váste.  

Boađán mannat Suomas. Maid dearvvašvuohtabálvalusaid oaččun atnit?

Juos boađát EU- dehe Eeg-riikkain, Sveiccas dehe Stuora-Británnias:

Viečča barganriikkastat eurohpalaš buohccedikšungoartta.

• Eurohpalaš buohccedikšungoarttain oaččut Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma.
• Mávssát dikšumis seamma áššehasmávssu go Suomas bissovaččat orrut.
• Juos geavahat priváhta dearvvašvuohtafuolahusa dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma oažžuma váste, sáhtát ohcat maŋálgihtii Kelas buhtadusaid dikšumis ja dálkasiin.

Oaččut atnit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje go Suomas orrut, juos dus lea ruovttugielda Suomas iežat olgoriikii vuolgima maŋŋel. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.  

Juos boađát eará riikkain:

• Oaččut Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas. Mávssát ieš dikšungoluid.  
• Oaččut atnit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje go Suomas orrut, juos dus lea ruovttugielda Suomas iežat olgoriikii vuolgima maŋŋel. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.
• Sáhtát dattetge oažžut Kela-buhtadusa dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas ja njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas, juos dus seailu riekti Kela ovdduide. Sihkkarastte ášši Kelas.  

Sáhtát leat suopmelaš bargoaddi bálvalusas, juos barggat olgoriikkain gáiddusbargguid Supmii dehe don leat sáddejuvvon bargat bargogohččosa olgoriikkaide.

Mot oaččun dikšuma suopmelaš bargoaddi bálvalusas EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias?

• Oaččut barganriikkastat dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain, juos dus lea ealáhatdorvoguovddáža mieđihan A1-duođastus.
• Mávssát dikšumis dušše báikkálaš áššehasmávssu.
• Juos dus ii leat A1-duođaštus, loga bargi buohccedikšumis olgoriikkain.

Juos barggat olgoriikkain badjel jagi:

• Viečča Kelas dikšunriekteduođaštusa S1.
• Registrere S1-duođaštusa báikkálaš buohcanoadjolágádusas. Registrerema maŋŋel oaččut dábálaččat dikšuma barganriikkas seamma ládje ja seamma haddái go báikkálaš orrut.
• Oaččut dikšuma riikka láhkaásaheami ja vuogádaga mielde.

Juos barggat Davviriikkain dehe Stuora-Británnias, it dábálaččat dárbbat S1-duođaštusa, daningo dat ii adnojuvvo Suoma ja Davviriikkaid ja Suoma ja Stuora-Británnia gaskkas.

Mot oaččun dikšuma suopmelaš bargoaddi bálvalusas eará riikkain?

• Oaččut dikšuma barganriikkastat báikkálaš láhkaásaheami mielde.    
• Jeara lassidieđuid barganriikka sosiáladorvo- ja dearvvašvuohtaeiseválddiin.
• Juos vuolggát Quebecii dehe Israelii, buohccedikšumisttát sáhttet leat spiehkastagat. Váldde dalle oktavuođa Kelai.

Boađán mannat Suomas. Maid dearvvašvuohtabálvalusaid oaččun atnit?

Juos boađát EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias:

• Sáhtát atnit dearvvašvuohtabálvalusaid seamma ládje dego ovdal iežat vuolgima, juos dus leat ruovttugielda Suomas. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.
• Dárbbahat Kela mieđihan duođaštusa dikšunrievttis Suomas, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas.  
• Juos dus lea S1-duođaštus Kelas, don leat ožžon seammas dikšunriekteduođaštusa Suomas. Duođaštusa čájehemiin sáhtát atnit dearvvašvuohtabálvalusaid Suomas seamma ládje dego ovdal iežat vuolgima.
• Oaččut maid Kela njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas dehe dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas dego ovdal iežat vuolgima.

Juos boađát eará riikkain:

• Oaččut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas. Mávssát ieš dikšungoluid.
• Oaččut atnit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje go Suomas orrut, juos dus lea ruovttugielda Suomas iežat olgoriikii vuolgima maŋŋel. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.
• Sáhtát oažžut Kela-buhtadusa dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas ja njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas, juos dus seailu riekti Kela ovdduide. Sihkkarastte ášši Kelas.

Mot oaččun dikšuma dutkin dehe veahkkeruhtaoažžun EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias?  

Juos barggat ođđa riikkas badjel jagi dutkin dehe veahkkeruhtaoažžun suopmelaš veahkkeruđain dehe don leat eanandoallofitnodatlága mielde dáhkiduvvon (MYEL-dáhkiduvvon):

• Don fertet registreret iežat báikkálaš buohcanoadjolágádusas, vai oaččut dikšuma ođđa riikkas.
• Registrerema maŋŋel oaččut dikšuma ođđa riikkas seamma ládje ja seamma haddái go báikkálaš orrut.
• Oaččut dikšuma riikka láhkaásaheami ja vuogádaga mielde.

Juos barggat dutkin dehe veahkkeruhtaoažžun suopmelaš veahkkeruđain ođđa riikkas vuollel jagi, oaččut dábálaččat dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Bargga ná, go vuolggát olgoriikkaide dutkin dehe veahkkeruhtaoažžun badjel jahkái

1. Oza Ealáhatdorvoguovddážis A1-duođaštusa, juos barggat suopmelaš veahkkeruđain olgoriikkain dehe don leat MYEL-dáhkiduvvon. Kela oažžu automáhtalaččat dieđu Ealáhatdorvoguovddážis mieđihan A1-duođaštusas.
2. Daga fárrendieđáhusa maid Digi- ja álbmotdiehtolágádussii.
3. Viečča Kelas dikšunriekteduođaštusa S1.
4. Registrere dikšunriekteduođaštusa S1 iežat barganriikka buohcanoadjolágádusas.

Juos barggat Davviriikkain dehe Stuora-Británnias, it dábálaččat dárbbat S1-duođaštusa, daningo dat ii adnojuvvo Suoma ja Davviriikkaid ja Suoma ja Stuora-Británnia gaskkas.

Mot oaččun dikšuma dutkin dehe veahkkeruhtaoažžun eará riikkain?

• Oaččut dikšuma barganriikkas báikkálaš láhkaásaheami mielde.
• EU-guovllu olggobealde mávssát dábálaččat ieš dikšungoluid.
• Du gánnáha váldit priváhta dáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid váste.  
• Juos vuolggát Quebecii, buohccedikšumisttát sáhttet leat spiehkastagat. Váldde dalle oktavuođa Kelai.

Barggatgo olgoriikkain veahkkeruđa haga dehe olgoriikkalaš veahkkeruđain? Váldde oktavuođa Kelai.

Boađán mannat Suomas. Maid dearvvašvuohtabálvalusaid oaččun atnit?

Juos boađát dutkin dehe veahkkeruhtaoažžun EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Sveiccas:

• Oaččut dikšuma Suomas dego ovdal iežat vuolgima, juos gulat Suoma sosiáladorvui. Sihkkarastte ášši Kelas.
• Oaččut dalle maid Kela njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas dehe dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas dego ovdal iežat vuolgima.
• Sáhtát atnit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje go Suomas orrut, juos dus lea ruovttugielda Suomas iežat olgoriikii vuolgima maŋŋel. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.
• Dárbbahat Kela mieđihan dikšunriekteduođaštusa Suomas, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas.
• Juos dus lea S1-duođaštus Kelas, don leat ožžon seammas dikšunriekteduođaštusa Suomas. Duođaštusa čájehemiin sáhtát atnit dearvvašvuohtabálvalusaid Suomas seamma ládje go ovdal iežat vuolgima.

Juos boađát dutkin dehe veahkkeruhtaoažžun eará riikkain:

• Oaččut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas. Mávssát ieš dikšungoluid.
• Sáhtát oažžut Kela-buhtadusa dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas ja njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas, juos gulat Suoma sosiáladorvui. Sihkkarastte ášši Kelas.
• Oaččut atnit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje go Suomas orrut, juos dus lea ruovttugielda Suomas iežat olgoriikii vuolgima maŋŋel. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.

Orun Suomas, muhto barggan nuppi riikkas. Maid dearvvašvuohtabálvalusaid oaččun atnit?

Juos barggat EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias:

• Dus lea riekti buot iežat dárbbahan buohccedikšumii sihke barganriikkastat ja Suomas. Barganriika lea mearrabargis dat riika, man leavgga fanas atná.
• Oaččut dikšuma goappánai riikkas báikkálaš áššehasmávssu hattiin.
• Oaččut Suomas njuolggobuhtadusa priváhta dearvvašvuohtafuolahusas sihke apteaikkas.
• Viečča Kelas dikšunrievtti. Juos barggat eará báikkis go Davviriikkain dehe Stuora-Británnias, doaimmat Kelai dikšunrievtti ozadettiinat barganriikka mieđihan dikšunriekteduođaštusa S1.

Juos barggat eará riikkain:

• Oaččut dikšuma barganriikkastat báikkálaš láhkaásaheami mielde.
• Suomas dus lea riekti buot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide, daningo dus lea ruovttugielda Suomas.

Go leat dieđihan Kelai iežat vuolgimis, de Kela árvvoštallá, fárretgo olgoriikkaide orrut gaskaboddasaččat vai bissovaččat.

Juos don leat olgoriikkain gaskaboddasaččat:

• Don gulat Suoma sosiáladorvui iežat olgoriikkain orodeami áiggi.
• Suopma máksá buohccedikšumat goluid. Mávssát ieš dušše báikkálaš áššehasmávssu.  

Loga Kela siidduin gaskaboddasaš orodeamis EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias

Juos don leat olgoriikkain bissovaččat:

• Du sosiáladorvu Suomas nohká dábálaččat fárrenbeaivái.
• Dábálaččat du ođđa orrunriikka máksá buohccedikšumat goluid.
• Suopma sáhttá goitge máksit buohccedikšumat goluid, juos oaččut ealáhaga Suomas.

Maid dearvvašvuohtabálvalusaid oaččun ođđa riikkas, juos lean olgoriikkain gaskaboddasaččat? 

• Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas eurohpalaš buohccedikšungoarttain.
• Mávssát dikšumis seamma áššehasmávssu go báikkálaš orrut.

Juos boađát mannat Suomas, oaččut buohccedikšuma seamma ládje go ovdal olgoriikkaide vuolgima.  

Bargga ná, go muotkkut olgoriikkaide ealáhatolmmožin bissovaččat:

1. Dieđit Kelai vuolgimisttát olgoriikkaide.
2. Kela čilge, mii riikkaid máksá buohccedikšumat goluid. Ealáhatolbmo buohccedikšuma goluid máksá dábálaččat dat riika, gos oaččut ealáhaga.  
3. Juos Suopma máksá du buohccedikšuma goluid, oaččut Kelas dikšunriekteduođaštusa S1. Oaččut Kelas maid ealáhatoažžu eurohpalaš buohccedikšungoartta.
4. Registrere dikšunriekteduođaštusa S1 iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas. Ná oaččut iežat dárbbahan buohccedikšuma ođđa riikkas seamma ládje go báikkálaš orrut.  

Juos orut Davviriikkain dehe Stuora-Británnias, it dábálaččat dárbbat S1-duođaštusa, daningo dat ii adnojuvvo Suoma ja Davviriikkaid dehe Suoma ja Stuora-Británnia gaskkas.

Juos Suopma ii mávsse du buohccedikšuma goluid, čielggat iežat ođđa orrunriikka eiseválddiin, mot oaččut buohccedikšuma ođđa riikkas.

Jeara dárbbu mielde veahki riikka rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás. 

Muitte dahkat maid fárrendieđáhusa Digi- ja álbmotdiehtolágádussii.

Boađán mannat Suomas. Maid dearvvašvuohtabálvalusaid oaččun atnit?

Oaččut Kelas ealáhatoažžu eurohpalaš buohccedikšungoartta, juos Suopma máksá du buohccedikšuma goluid.

• Oaččut visot iežat dárbbahan buohccedikšuma ealáhatoažžu eurohpalaš buohccedikšungoarttain almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
• Oaččut goarttain dikšuma seamma ládje go Suomas orrut. Oaččut maid Kela njuolggobuhtadusa dálkasiin dehe priváhta dearvvašvuohtafuolahusa dikšumis. Sáhtát oaččut maid buhtadusaid buozalmasa dihte dahkkojuvvon mátkkiid goluin Kelas.
• Sáhtát šaddat máksit dikšuma ieš, juos dus ii leat goarta mielde dehe dikšunbáiki ii dohkket dan. Dalle sáhtát ohcat buhtadusaid Kelas maŋálgihtii.

Juos Suopma ii mávsse du buohccedikšuma goluid, sáhtát ohcat ođđa iežat orrunriikka eiseválddiin eurohpalaš buohccedikšungoartta. Goarttain oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma Suomas dalle, go boađát Supmii mannat ovdamearkka dihte luopmomátkkis.

Go vuolggát eará báikái go EU- dehe Eeg-riikii, Stuora-Británniai dehe Sveicii, de mávssát dábálaččat ieš visot buohccedikšumat goluid.  

• Čielggat ovdal iežat vuolgima, makkár dearvvašvuohtabálvalusaid oaččut ođđa riikkas ja dárbbahatgo priváhta dáhkádusa.
• Juos fárret bissovaččat Chilei, oaččut Chiles buohccedikšuma seamma ládje go báikkálaš ealáhatolbmot. Dearvvašvuohtafuolahusa mávssuide váikkuhit Chiles ealáhagat, mat máksojuvvojit Suomas. Bivdde Kelas duođaštusa Suomas mieđihuvvon ealáhagain.

Boađán mannat Suomas. Maid dearvvašvuohtabálvalusaid oaččun atnit?

• Oaččut atnit visot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje go Suomas orrut, juos dus lea ruovttugielda Suomas iežat olgoriikkaide vuolgima maŋŋel. Digi- ja álbmotdiehtolágádus árvvoštallá, leago dus iežat vuolgima maŋŋel ruovttugielda Suomas.
• Oaččut almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dušše hohpolaš dikšuma, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas. Mávssát ieš dikšungoluid.  
• Oaččut Kela-buhtadusa dikšumis priváhta dearvvašvuohtafuolahusas ja njuolggobuhtadusa dálkasiin apteaikkas, juos gulat Suoma sosiáladorvui. Sihkkarastte ášši Kelas.

Juos muotkkut olgoriikkaide, iežat ođđa orrunriika meroštallá, makkár buohccedikšuma oaččut. Iežat riektái oažžut buohccedikšuma sáhttá váikkuhit maid dan olbmo eallindilli, gean mielde vuolggát olgoriikkaide.

Loga iežat rivttiin dárkileappot Kela siidduin: Vuolggátgo olgoriikkaide bearaslahttun? (kela.fi)

Suoma riikkavulošvuođas ii leat mearkkašupmi dasa, leago dus riekti atnit dearvvašvuohtabálvalusaid Suomas.

Riekti atnit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid vuođđuduvvá ruovttugildii. Juos dus lea ruovttugielda Suomas, don sáhtát atnit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid dábálaččat.

Juos dus ii leat ruovttugielda Suomas, riektát oažžut dikšuma Suomas sorjá das, man riikkas don orut bissovaččat. Ovdamearkka dihte, juos don orut nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Sveiccas, dus lea dábálaččat viiddit riekti atnit dearvvašvuohtabálvalusaid Suomas go juos orut muhtin eará riikkas.

Dikšunriekteduođaštus S1 muitala, mii riikkaid máksá buohccedikšumat goluid. Muhtin diliin, go muotkkut orrut bissovaččat nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Sveicii, de buohccedikšumat goluid máksá eará go du orrunriika.  

Ovdamearkka dalle, juos vuolggát Suomas bargat bargogohččosa nuppi EU-riikii, sáhtát oažžut Kelas S1-duođaštusa.

Don fertet ieš registreret S1-duođastusa iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas. Ná oaččut iežat dárbbahan buohccedikšuma orrunriikkastat Suoma goasttádusain.

• EU- ja Eeg-riikkain, Stuora-Británnias ja Sveiccas oaččut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Davviriikkain oaččut dikšuma maid pássain ja identiteahttaduođaštusain.
• Kanada Quebecis oaččut dikšuma sosiáladorvosoahpamuša mieldásaččat.  
• Eará riikkain oaččut dikšuma čuozáhatriikka láhkaásaheami mielde. Čielggat ovddalgihtii ovdamearkka dihte iežat oahppolágádusas, dárbbahatgo priváhtadáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid atnima váste.  

Juos vuolggát olgoriikii hárjehallat bálkkáin, das sáhttá leat váikkuhus iežat riektái atnit Kela mieđihan eurohpalaš buohccedikšungoartta. Dieđit Kelai bargama álggaheamis olgoriikkain OmaKelas.

De sáhtát. Juos dus lea Kela mieđihan ealáhatolbmo eurohpalaš buohccedikšungoartta, sáhtát atnit Suomas orodettiinat visot dearvvašvuohtabálvalusaid dego Suomas orrut.  

Identifiseret ealáhatolbmo eurohpalaš buohccedikšungoartta limeruoná nuppe bealde.

Sáhtát maid mátkkoštit dikšuma váste Supmii nuppi EU-riikkas, vaikko dus ii livčče Kela mieđihan riekti ealáhatolbmo buohccedikšungortii. Čielggat iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas, oaččutgo buhtadusaid dikšungoluin.

Don leat rádjebargi, juos orut Suomas muhto barggat nuppi EU-riikkas. Rádjebargi máhccá jeavddalaččat beaivválaččat dehe unnimusat okte vahkus iežas bissovaš orrunriikii.

Rádjebargin dus lea riekti buohccedikšumii sihke orrunriikkastat ja barganriikkastat seamma haddái go báikkálaš orruin.

Go fárret Suomas olgoriikkaide, de sáhtát ohcat Kelas mearrádusa dikšunrievttis. Mearrádusas čielgá, gokčágo Suopma buohccedikšumat goluid olgoriikkain.

Sáhtát váidalit mearrádusas. Sáhtát ohcat mearrádussii rievdadusa Kelas, juos don leat duhtameahttun Kela dikšunriektemearrádussii.

Sáhtát váidalit sosiáladorvoáššiid nuppástusohcanlávdegoddái, juos Kela mielas mearrádusa ii sáhte njulget iežat háliidan vuogi mielde.

Sosiáladorvoáššiid nuppástusohcanlávdegotti mearrádusas sáhtát váidalit dáhkádusriektái, mii lea alimus váidalandássi.

Lassidieđut váidalanproseassas gávnnat Kela siidduin.

Riikkaidgaskasaš áššiide, dego dikšunriektái fárrendiliin, gieđahallanáiggit leat guhkibut go Kela ohcamušaid gieđahallanáiggit dábálaččat.

Sáhtát dárkkistit árvvoštallojuvvon gieđahallanáiggi Kela fierbmesiidduin: Gieđahallanáiggit riikkaidgaskasaš diliin (kela.fi)

Jua. Sáhtát váldit persovnnalaš veahkkeneavvu fárrosat, go muotkkut olgoriikkaide.  

Dábálaččat sáhtát maid oažžut iežat dárbbahan veahkkeneavvu iežat ođđa orrunriikkas. Riikka dearvvašvuohtabálvalusain ovddasvástideaddji eiseváldi máhttá dábálaččat buoremusat addit lassidieđuid veahkkeneavvuid oažžumis.

Suoma buktojuvvon veahkkeneavvu galgá fuolahuvvot dehe dárbbahan ođđa veahkkeneavvu. Maid barggan?  

• Čielggat veahkkeneavvu fuolahusa, divvuma dehe ođđa veahkkeneavvu háhkama iežat orrunriikka eiseválddiiguin.
• Sáhtát fuolahahttit dehe ođasnuhttit veahkkeneavvu Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, juos dus lea ruovttugielda Suomas dehe Suopma máksá buohccedikšumat goluid fárremat maŋŋel. Mávssát ieš veahkkeneavvu fievrredeami Supmii ja ruovttoluotta iežat orrunriikii.  

Go orut EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias ja dutnje lea mieđihuvvon Suomas mávssolaš veahkkeneavvu dehe protesa:

• Suopma sáhttá dihto EU-diliin máksit mávssolaš veahkkeneavvu fuolahusa maid fárremat maŋŋel.
• Mávssolaš veahkkeneavvu fuolahus ii dárkkut cuovkanan veahkkeneavvu divvuma, muhto eará fuolahusdárbbuid dego gullanapparáhta bidjama doaibmat dehe ofelašbeatnaga lassiskuvlema.  
• Mávssolaš veahkkeneavvun juogustuvvojit dakkár veahkkeneavvut, mat leat ráhkaduvvon dutnje mihtuid mielde.  
• Leage oktavuođas Kelai, juos it leat sihkar, juogustuvvogo iežat veahkkeneavvu mávssolaš veahkkeneavvun.   
• Oaččut veahkkeneavvu fárremisttát fuolakeahttá Suomas, juos dutnje lea mieđihuvvon mávssolaš veahkkeneavvu, muhto don it leat háhppehan oažžut dan iežat atnui fárrenmuttus.

Davviriikkaid gaskkas dikšumat ordnemis, dan goasttádusain ja daidda gullevaš ovddasvástádusa sirdimis riikkas nubbái sohppojuvvo soahpamušas, mii guoská du muotkuma. Soahpamuša dahket sosiálabálvalusain ovddasvástideaddji eiseválddit.  

Goasttádusovddasvástádus riikkas nubbái sáhttá sirdásit muotkunbeaivve dehe dasa sáhttá sohppojuvvot ovdamearkka dihte guđa mánu sirddaáigi. Soahpamušas sohppojuvvo dábálaččat maid, gii máksá du muotkunmátkki ja mot du veahkeheamis adnojuvvo ávvir mátkki áigge.

Dikšunriekteduođaštus lea goarta dehe áššegirji, mii čujuha riektát oažžut dikšuma olgoriikkain báikkálaš áššehasmávssuin riikka almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Dikšunriekteduođaštus sáhttá leat ovdamearkka dihte eurohpalaš buohccedikšungoarta, ovdalohpi dehe orruma S-skovvi.

Davviriikkain sáhtát čujuhit dikšunriektát maid pássain dehe virggálaš persovdnagoarttain, go muitalat gustojeaddji čujuhusa Suomas.

Almmá dikšunriekteduođaštusa šattat dábálaččat máksit visot dikšungoluid ieš.