Juos árvvoštalat riegádahttima olgoriikkain, šaddat guorahallat máŋggaid geavada áššiid: mas álggán, olugo dikšun máksá ja maid áššegirjjiid dárbbahan? Čohkkiimet du veahkkin deháleamos gažaldagaid ja vástádusaid, mat laktásit riegádahttimii olgoriikkain.

Sáhtángo riegádahttit olgoriikkain?

De sáhtát. EU- ja Eeg-riikkaide sihke Sveicii, Stuora-Británniai ja Davvi-Irlándii sáhtát mátkkoštit atnit dearvvašvuohtabálvalusaid, maid áhpehisvuođa čuovvumii ja riegádahttit. Oaččut dikšuma seamma eavttuiguin go báikkálaš orrut.

• Mávssát dikšuma vuohččan ieš.
• Sáhtát ohcat Kelas buhtadusa maŋálgihtii Suoma buhtadusdási mielde.
• It sáhte atnit eurohpalaš buohccedikšungoartta, daningo gažaldat leat plánejuvvon dikšumis.
• Sáhtát ohcat Kelas ovdalobi, mii doaibmá máksinčatnaseapmin.

Mot ráhkkanan riegádahttimii olgoriikkain?

Go plánet riegádahttima olgoriikkain, de dus lea dábálaččat muhtin veardde áigi ráhkkanit. Čilge aŋkke čuovvovaš áššiid:

• Mátkedáhkádus ii dábálaččat buhtte plánejuvvon riegádahttima, muhto dat sáhttá buhttet fáhkkatlaš diliid, mat dihttojit mátkki áigge. Dárkkis iežat dáhkádusfitnodagas, maid áhpehisvuođa g laktáseaddji goluid dáhkádus gokčá.
• Girdifitnodaga ráddjehusat: juos mátkkoštat girdiin, čielggat girdifitnodaga njuolggadusaid, mat laktásit áhpehisvuhtii ja mátkkošteapmái. Máŋgga fitnodagas leat ráddjehusat áhpehisvuođa loahppamuttus.
• Dikšungeavadat čuozáhatriikkas: bálvalusaid oažžun ja dikšungeavadat molsašuddet riikkaid mielde. Oaččut lassidieđu EU-dearvvasvuodadiksun.fi-siidduid riikaguovdasaš siidduin.

Maid mun galggan dahkat, juos háliidan mátkkoštit riegádahttit olgoriikkaide?

Juos mearridat vuolgit olgoriikkaide riegádahttit, oza vuohččan dikšunbáikki ja soaba dainna geavada ordnedemiin.

Váldde oktavuođa njuolga dikšunbáikái ja sihkkarastte:

• dikšuma sisdoalu
• riegádahttinovttadaga geavadiid
• hattiid ja máksinvugiid
• dárbbatlaš áššegirjjiid
• dohkkehago dikšunbáiki ovdalobi, juos dutnje lea dakkár mieđihuvvon.

Sáhtát jearrat lassidieđuid iežat čuozáhatriikka rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás.

Fuolat maid buohcceáššegirjjiin.

• Doaimmat dárbbatlaš áššegirjjiid olgoriikkalaš dikšunbáikki atnui.
• Sihkkarastte dikšunbáikkis man gillii áššegirjjit galget leat, jorgalahte daid ja mávsse jorgalahttinbarggu goasttádusaid.
• Máhcadettiinat bivdde buot dikšunáššegirjjiid fárrosat, vai čuovvun Suomas joatkahuvvá njuovžilit.

Mávsse dikšuma ja oza buhtadusa Kelas.

Sáhtát ohcat dikšumis buhtadusaid, go mátkkoštat riegádahttit nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii.

• Oza buhtadusa guđa mánu siste dikšumis.
• Sáhtát bivdit Kela čielggadit ovddalgihtii, sáhtátgo oažžut dikšumis buhtadusa ja mii buhtadusa mearri lea. Bivdde dán ovdadieđáhusa Kelas áiggebále ovdal dikšumii ohcaleami.
• Sáhtát ohcat Kelas maid ovdalobi (S2-skovvi), mii doaibmá máksinčatnaseapmin. Juos lohpi mieđihuvvo, iežat buresbirgenguovlu máksá dikšuma, ja don mávssát dušše báikkálaš áššehasmávssu. Mátkkiin ja idjadeamis sáhtát ohcat maŋálgihtii buhtadusaid Kelas.

• EU-riikkaid kontáktačuoggáin oaččut lassidieđu báikkálaš bálvalusain
• Muitte maid buohcceáššegirjjiid

Nabe juos riegádahttin dáhpáhuvvá EU olggobealde?

Juos mátkkoštat riegádahttit EU-guovllu olggobeallái, mávssát visot goluid ieš. Kelas ii leat vejolaš oažžut buhtadusaid.

Gos sáhtán jearrat neavvuid?

Juos dus lea jearramuš riegádahttimis olgoriikkain:

• Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis neavvu dábálaš gažaldagain ja oahpista du dárbbu mielde ovddasguvlui.
• Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš neavvu persovnnalaš diliin.

Suokkardalatgo dáid gažaldagaid:

• Sáhtángo riegádahttit man beare EU-riikkas? Jua. Sáhtát mátkkoštit riegádahttit nuppi EU-riikii plánema mielde, muhto mávssát dikšuma vuohččan ieš, Sáhtát ohcat buhtadusaid Kelas. Sáhtát ohcat maid ovdalobi.
• Gos oaččun dieđu ovdalobis? Ovdalohpi ohccojuvvo Kelas (suomagillii). Iežat buresbirgenguovlu ja Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš nevvot du ovdalobi ohcama persovnnalaš gažaldagain.

Ollisvuohta háldui – plánet iežat mátkki áiggebále

Riegádahttima ordnen olgoriikkain lihkostuvvá njuovžilit, go ráhkkanat bures:

• oza dikšunbáikki
• dárkkis dáhkádusaid ja mátkkoštanráddjehusaid
• ane ávvira áššegirjjiin
• čielggat ovddalgihtii vejolaš buhtadusaid

Juos juoga suokkardahttá, Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis veahkeha du ovddasguvlui.