Luopmomátki boahtime? Sihkkarastte dearvvašvuohtaáššiid ovdal mátkki.
12.6.2026
Márkkis buohccán ii leat geange sávaldatlisttus. Go divššut dearvvašvuohtaáššiid ovdal mátkki ja vuojulduvat čuozáhatriikka dearvvašvuohtabálvalusaide ovddalgihtii, de sihkkarasttát oadjebasat ja dorvvolaččat luopmomátkki. Ane ávkin Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggá geažidemiid ja sihkkarastte dearvvašvuohtaáššiid ortnegii ovdal iežat mátkki!
Vihtta geažideami dearvvašvuohtaáššiid dikšumii ovdal mátkki
- Diŋgo eurohpalaš buohccedikšungoartta áiggebále. Eurohpalaš buohccedikšungoarta(EHIC) čujuha riektát dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumii EU- ja Eeg-riikkain, Sveiccas ja Stuora-Británnias. Lassidieđu eurohpalaš buohccedikšungoarttasgávnnat Kela siidduin (suomagillii).
- Váldde goartta mielde mátkái. Báhkke mielde eurohpalaš buohccedikšungoartta sihke das váldojuvvon báberkopiija. Ná sáhtát dárbbu mielde čujuhit riektát dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumii mátkkistat.
- Soaba jeavddalaš dikšumis ovddalgihtii. Juos buozanvuođat gáibida jeavddalaš dikšuma olgoriikkain orodeamát áigge, váldde áiggebále oktavuođa čuozáhaga dikšuma fáladeaddjái. Ovddalgihtii soahpan veahkeha sihkkarastit dikšuma jotkkolašvuođa iežat mátkki áigge.
- Čielggat vejolaš reseaptadálkasiid fievrrideami njuolggadusaid. Riikkaid gaskkas leat erohusat das, man olu ja maid dálkasiid riikii oažžu buktit.Sáhtát oahpásnuvvat fáddái lasi siidduideamet Dálkasiid doalvun olgoriikkaide -oasis.
- Oahpásnuva čuozáhatriikka dearvvašvuohtavuogádahkii ovdal mátkki. Čielggat ovddalgihtii, mot dearvvašvuohtafuolahus doaibmá iežat čuozáhatriikkas. Siidduineamet gávnnat riikaguovdasaš dieđu dearvvašvuohtabálvalusain ja dearvvašvuođa fuolahusvuogádagain. Go sihkkarasttát dearvvašvuohtaáššiid ovdal mátkki, doaibman vejolaš dikšundiliin lea álkit.
Riikaguovdasaš diehtu dearvvašvuohtabálvalusain du doarjjan ovdal mátkki ja dan áigge
Siidduideamet Riikaguovdasaš diehtu dearvvašvuohtabálvalusain -oassi čohkke oktii guovddáš dieđuid sierra riikkaid dearvvašvuođa fuolahusvuogádagain. Dieđuid bakte oaččut ollislaš gova das, mot dearvvašvuohtafuolahus doaibmá mátkečuozáhagastat ja maid don galggat váldit vuhtii ovdal mátkki ja dan áigge.
Doallat sisdoalu áiggi dásis nu ahte beaivádit riikagovvádusaid jahkásaččat ovttasbarggus ambassádaid ja eará rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggáiguin. Giđa áigge ođasnuhtton siidokonseapta dahká dieđuid geahčadeamis ovdalačča čielgaseappo ja jođáneappo.
Siidduin gávnnat dieđut earret eará:
- čuozáhatriikka dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid atnimis
- dikšumii beassama ja dikšuma ollahuhttima geavadiin
- dikšungoluin
- čuozáhatriikka buohcanoadjolágádusas
- dearvvašvuođas ovddasvástideaddji eiseválddiin
Diehtu lea ávkkálaš earenoamážit diliin, maid deaivvat mátkkis fáhkka buohccáma dehe bártti áigge. Sáhtát máhccat siidduide maid mátkki maŋŋel ovdamearkka dihte čielggadettiinat buhtadusáššiid.
Bures plánejuvvon luopmomátki lea oadjebas
Go dearvvašvuohtaáššit ovdal mátkki leat ortnegis, de sáhtát návddašit luomus ráfálaš mielain. Min riikaguovdasaš siiddut lea du doarjjan ovdal mátkki, dan áigge ja dan maŋŋel, vai mátkát lihkostuvalii nu oadjebasat go vejolaš.
Lassidieđuid sáhtát dárbbu mielde diđoštallat maid iežat čuozáhatriikka Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás. Gávnnat kontáktačuoggáid fierbmesiidduineamet.