Dávjá jerrojuvvon rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas

Heahtedáhpáhusas čuojat heahtenummárii 112. Juohkehaččas lea riekti oažžut hohpolaš dikšuma. Juos gažaldagas ii leat heahtedáhpáhus, don sáhtát leat oktavuođas lagamus dearvvašvuohtaguovddážii. Dearvvašvuohtaguovddáža oktavuohtadieđut gávnnat buresbirgenguovllu fierbmesiidduin. Sáhtát maid mannat priváhta dearvvašvuohtastašuvdnii.

Jos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta, oaččut goartta čájehemiin dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma Suomas almmolaš dearvvašvuođa fuolahusas. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo dakkár dikšun, mii ii sáhte vuordit du ruoktot máhccama.

Juos orut bissovaččat Austrálias, oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma go čájehat bássa. Juos boađát nuppi Davviriikkas, sáhtát eurohpalaš buohccedikšungoartta sajis čájehit bássa dehe virggálaš identitehtaduođaštusa.

Don gávnnat lassidieđuid dikšuma oažžumis ja dikšuma goluin buohccán Suomas mátkkoštettiin -siiddus sihke riikagovvádusas, mii muitala Suoma dearvvašvuođa dikšumis (suomagillii).

Sáhtát lupmosit ohcalit dikšumii sihke Suoma almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahussii, jos don leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU-riikkas. Oaččut dikšuma seamma ládje go báikkálaš olbmot. Jos don it leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU-riikkas, sáhtát ohcalit iežat goluiguin Suoma almmolaš dehe priváhta dearvvašvuohtafuolahussii. Dikšunaddit eai goitge leat geatnegahtton váldit du dikšumii.

Oza iežat háliidan dikšunaddi ja soaba njuolga dikšunaddiin dikšuma ordnemiin. Čielggat iežat buohcanoadjolágádusas, buhttego dat dikšumii ohcaleami goasttádusaid. Juos dus lea EU-ásahusa 883/2004 mielde ovdalobi, mávssát  almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dikšumisttát seamma áššehasmávssu, go Suomas orrut. Eará dáhpáhusas mávssát ieš buot dikšuma goluid.

Gávnnat min fierbmesiidduineamet neavvuid heivvolaš dikšunbáikki ohcamii sihke 7 čuoggá muitinlisttu, juos ohcalat dikšuma várás Supmii ovdalobiin.

Juos ohcalat dikšuma várás Supmii, don galggalit vuohččan ieš čilget dikšunvejolašvuođaidat njuolga dikšunaddiin. EU-dearvvasvuodadiksun.fi-siidduin gávnnat buresbirgenguovlluid, gohcci buohcceviesuid, riegádahttinbuohcceviesuid ja hárvenašbuozalmasaid ovttadagaid oktavuohtadieđuid. Almmolaš dearvvašvuohtastašuvnnaid ja bátnedoaktáriid kontáktadieđuid sáhtát ohcat buresbirgenguovlluid siidduin dehe Suomi.fi-fierbmebálvalusas (ee. suomagillii). Sáhtát ohcat priváhta dikšunaddiid ohcanmašiinnaiguin.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuid eanemusmearit ja muhtin priváhta bálvalusbuvttadeddjiid gaskamearalaš haddedieđut leat čohkkejuvvon EU-dearvvasvuodadiksun.fi-siidduide. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa haddedieđut gávdnojit maid buresbirgenguovlluid siidduin. Haddedieđuid gánnáha ohcat maid bálvalusfáladeddjiid iežaset fierbmesiidduin.  Sáhtát jearrat hattiid maid njuolga dikšunaddiin.

Juos dárbbahat spesiálabuohccedikšuma, dárbbašat sáddenbáhpira. Čielggat njuolga dikšunaddis, makkár sáddenbáhpira dárbbahat. Dikšunaddi galgá dohkkehit nuppi EU-riikkas čállojuvvon sáddenbáhpira, juos das leat dárbbatlaš dieđut. Dábálaččat sáddenbábir galgá leat čállojuvvon suomagillii dehe ruoŧagillii, muhto dikšunaddi sáhttá dohkkehit maid eŋgelasgielalaš sáddenbáhpira. Juos dárbbahat sáddenbáhpiris jorgalusa, don fertet máksit jorgalangoluid ieš.

Ohcalemiin dikšuma várás dárkkuhuvvo dilli, mas buohcci mátkkošta Supmii vásedin oažžut dikšuma. Juos don leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU-riikkas ja háliidat ohcalit dikšuma várás Supmii, dus lea riekti oažžut dikšuma seamma ákkaiguin go báikkálaš orrut. Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš árvvoštallá du dikšundárbbu. Don fertet vuordit seamma dikšunráiddus go báikkálaš orrut.

Juos ohcalat dikšuma várás Supmii EU-guovllu olggobealde,  buohcceviessu sáhttá ieš mearridit fállágo dat dutnje dikšuma vai ii. Váldde njuolga oktavuođa dan buohccevissui, masa háliidivččet ohcalit dikšuma várás ja jeara, sáhttetgo sii fállat dutnje dikšuma.

Buohcceviessu sáhttá ráddjet maid EU-riikkain dikšuma várás ohcaleddjiid buhcciid vuostáváldima, juos dat lea vealtameahttun gieldda orruid dearvvašvuohtafuolahusa dorvvasteami várás. Ráddjehus sáhttá bistit eanemusat 12 mánu ja das ferte dahkat ilmmuhusa. Sáhtát jearrat Suoma rájiid rasttildeaddji dearvvašuohtafuolahusa kontáktačuoggás, leago soames buohcceviessu dahkan ilmmuhusa olgoriikka buhcciid dikšuma ráddjemis.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumiin dárkkuhuvvojit almmolaččat ruhtaduvvon dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat. Bálvalusaide gullet almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa lassin maid dat priváhta dearvvašvuohtabálvalusat, main Kela (Áel) máksá buhtadusa. Bálvalanválljašumiin lea mearkkašupmi ovdamearkka dihte dalle, juos háliidat ohcalit dikšuma várás nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Sveicii. Spiehkastahkan leat hárvenašbuozalmasat, maidda sáhttá muhtin diliin oažžut ovdalobi. Suomas dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumi meroštallá bálvalanválljašumi ráđđi Palko (suomagillii).

Eurohpalaš hárvenašbuozalmasaid máhttofierpmádagat leat virtuálalaš áššedovdifierpmádagat. Daid ulbmilin lea doaibmat doaktáriid veahkkereaidun hárvenašbuozalmasaid diagnoseremis, dikšumis ja dutkamis. Buohcci ii leat ieš oktavuođas máhttofierpmádagaide, muhto kontáktaolmmožin doaibmá álohii dikšu doavttir.

Loga lasi hárvenašbuozalmasaid máhttofierpmádagain dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmuide -oasis (suomagillii)

Guđege riika addá dikšuma iežas láhkaásaheami mielde. Sáhtát oahpásnuvvat EU-dearvvasvuodadiksun.fi-siidduide čohkkejuvvon riikaguovdasaš dieđuid eará riikkaid dearvvašvuohtabálvalusain (suomagillii).

Juos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta, oaččut goartta čájehemiin dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma EU- ja Eeg-riikkain, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas sihke Šveiccas. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo dakkár dikšun, mii ii sáhte vuordit ruoktot máhccamat. Oaččut dikšuma seamma haddái ja seamma ládje go báikkálaš orru. Juos mátkkoštat Austrálias, oaččut vealtameahttun dikšuma go čájehat Kela-goartta ja bássa.

Eará riikkain mátkkoštettiinat dus lea riekti hohpolaš dikšumii. Dikšuma goluid várás gánnáha váldit mátkedáhkádusa.

Sáhtát lupmosit mátkkoštit Suomas olgoriikkaide geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid nubbi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii juogo iešoaivves dehe EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin. Dus lea riekti beassat dikšumii seamma ládje go báikkálaš orruin. Sveiccas, Stuora-Británnias ja Davvi-Irlánddas ii goitge leat lágas mearriduvvon geatnegasvuohta váldit du dikšuma várás, juos don leat iešoaivves mátkkoštan dáidda riikkaide dearvvašvuođa bálvalusaid geavaheami várás.

Oza alccesat heivvolaš dikšunbáikki ja soaba dikšuma ordnemiin dikšunaddiin ovddalgihtii. Oahpásnuva maid muitinlistui dikšuma várás ohcaleaddjái.

Jos ohcalat dikšuma várás iešoaivveš EU- dehe Eeg riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, mávssát vuohččan ieš iežat dikšuma goluid. Sáhtát ohcat dikšumis buhtadusaid maŋálgihtii Kelas (Áel). Kela buhtte goluid eanemusat dan meare, maid danveardásaš dikšun livččii máksán Suomas iežat buresbirgenguovllus. Mávssát  dikšumisttát álohii áššehasmáksohatti, man Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahus livččii bearran dikšumisttát.

Juos ohcalat dikšuma várás EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin, de mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu veardde. Sáhtát oahpásnuvvat ovdalobis jerrojuvvon gažaldagaide EU-dearvvasvuodadiksun.fi:s.

Sáhtát ohcalit dikšuma várás maid EU- ja Eeg-riikkaid olggobeallái. Dalle it sáhte oažžut Kela-buhtadusaid dikšungoluin.  Soaba dikšumis njuolga dikšunaddiin.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid golut molsašuddet riikkaid mielde. Čielggat nappo ieš vejolašvuođaid mielde ovddalgihtii dikšunaddis dehe čuozáhatriikka eiseválddiin, mat leat du rehketbearranvuloš dikšuma golut. Jos don leat máksán ieš dikšumis šaddan goluid olgoriikkain, sáhtát ohcat buhtadusa Kelas.

EU-riikkain dikšunhattit galget leat buohkaide seammat. Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeaddjit sáhttet lupmosit ásahit iežaset hattiid. Eaktu lea goitge, ahte hattit eai bija sierraárvosaš sajádahkii čuozáhatriikka fásta orruid ja eará EU-riikkain dikšumii ohcaleaddji buhcciid. Dikšunaddi lea geatnegahtton addit dutnje haddeárvvoštallama plánejuvvon dikšumis sihke čielga rehkega ja máksinguitte, man vuođul du dikšuma golut sáhttet buhttejuvvot maŋálgihtii.

Dikšunaddi sáhttá olgoriikkain gáibidit ovdamávssu dehe dáhkádussupmi máksima ovdal dikšuma addima. Olgoriikkain dikšuma ferte dábálaččat máksit reaidamávssuin dehe kredihttagoarttain dikšunbáikkis.

Don ferte vuolggasaji mielde ieš ohcat ja čielggadit dikšunvejolašvejolašvuođaid dan riikkas, gos háliidat oažžut dikšuma. Gávnnat liŋkkaid ja geažidemiid sierra riikkaid dearvvašvuohtabálvalusain ja daid hattiin riikaguovdasaš siidduineamet. Dasa lassin juohke EU-riikkas doaibmá rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis, mas sáhtát jearrat riikka dearvvašvuohtabálvalusain.

Jeara ovddalgihtii dan buohcceviesus dehe dikšunbáikkis, gosa háliidivččet mannat.

Ii sáhte, juos ii leat earenoamáš ágga. EU buohccedirektiiva geatnegahttá váldit vuostá nuppi EU-riikkas boahtti buohcci ja addit dikšuma seamma ládje go báikkálaš orrui. Juos dikšumii lea vuordinráidu, vuorddát dikšuma seamma ládje go báikkálaš orrutge.

Nubbi EU-riikkas boahtti buhcciid vuostáváldima sáhttet ráddjet dušše, jos riikka iežas buhcciid dikšumii beassan šaddá vára vuollái.  Dákkár dilli sáhttá čuožžilit ovdamearkka dihte, jos buhcciid, geat bohtet olgoriikkain, mearri manná badjel vuostáváldi buohcceviesu kapasiteahta addit dikšuma báikkálaš orruide.

Buohcceviessu ferte dahkat dás ilmmuhusa, nu ahte sáhtát jearrat vejolaš ráddjehusain gažaldatvuloš riikka rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás.

Oaččut joatkkadikšuma Suomas dego dábálaččat. Don it dárbbat ohcalit joatkkadikšuma olgoriikkain, juos don leat vuohččan ožžon dikšuma olgoriikkain. Doavttir árvvoštallá makkár joatkkadikšuma dárbbahat. Joatkkadikšun Suomas sáhttá leat earálágán go maid nuppi riikka doavttir lea ávžžuhan dutnje, daningo dikšungeavadat sáhttet molsašuddan riikkaid mielde.

Juos don oaččut dikšuma olgoriikkain, siđa buot iežat dikšuma áššegirjjiid mielde go dikšun nohká. Buohcceáššegirjjit veahkehit dikšundárbbu ja joatkkadikšuma árvvoštallamis.

Olbmuin leat máŋggat ákkat ohcat dikšuma várás olgoriikkaide? Ággan sáhttá leat ovdamearkka dihte hálbbit haddi dehe oanehit dikšunráiddut. Muhtin hárvenaš buozalmasaid dikšun lea sáhttán čohkkejuvvot muhtin dihto riikii. Soapmásat sáhttet háliidit dikšuma dihto buohcceviesus dehe dihto doaktáris. Máŋgasis leat maid čanastagat olgoriikkaide, dego vearas dehe oahpis dehe kultuvra.

Don sáhtát geahččat rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggá Slideshare-konttus Kela (Áel) statistihkaid olgoriikkain addojuvvon dikšuma buhtadusain. Statistihkaid olggobeallái báhcá goitge dakkár dikšun, mas eai leat ohccojuvvon Kela-buhtadusat dehe mii ii leat leamaš Kela-buhttenvuloš.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta (European Health Insurance Card, EHIC) lea goarta, mii lea anus EU- ja Eeg-riikkas, Šveiccas, Stuora-Británnias ja Davvi-Irlánddas. Go čájehat goartta, de oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma seamma ládje ja seamma haddái go báikkálaš orrut.

Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo dakkár dikšun, mii ii sáhte vuordit du ruoktot máhccama. Goartta gokčan dikšumii gullá fáhkkestaga buohccáma dehe bártti lassin ovdamearkka dihte guhkesáigge buozalmasa dehe dikšun, mii gáibiduvvo áhpehisvuođa olis.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta lea nuvttá. Sáhtát ohcat goartta dábálaččat iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas. Suomas goartta mieđiha Kela (suomagillii). Oahpásnuva maid Kela dávjá jerrojuvvon gažaldagaide eurohpalaš buohccedikšungoarttas (suomagillii).

Eurohpalaš buohccedikšungoarta ja mátkedáhkádus dievasmahttet nubbi nuppi. Eurohpalaš buohccedikšungoarttain mávssát dikšumis dušše báikkálaš áššehasmávssu. Almmá goartta haga šattat máksit visot dikšungoluid vuohččan ieš. Eurohpalaš buohccedikšungoarttain oaččut mátkki áigge maiddái ovdamearkka dihte guhkesáigge buozalmassii dehe áhpehisvuhtii dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma, mii ii vealttakeahttá gula mátkedáhkádussii.

Priváhta mátkedáhkádusa gánnáha goitge doallat, daningo Eurohpalaš buohccedikšungoarta ii govčča ovdamearkka dihte ambulánsagirdimiid dehe eará máhccanmátkki sierraordnedemiid. Muittáthan dárkkistit iežat mátkedáhkádusa eavttuid ovdal mátkki.

Dávjá dikšuma oažžu heahtedáhpáhusas almmá goartta haganai. Váldde oktavuođa Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddážii (suomagillii), mii sáhttá váfistit, gulatgo Suoma buohcanodjui, dehe dan, ahte Suomas lea ovddasvástádus du dikšuma goluin. Kela doaimmaha dutnje dehe njuolga buohccevissui gaskaboddasaš duođaštusa, mii buhtte goartta.

Juos don it oaččo dikšuma báikkálaš áššehasmávssu hattiin, muhto šaddat máksit dikšuma duođalaš goluid ieš. Don sáhtát ohcat dikšumis buhtadusaid Kelas (suomagillii) maŋálgihtii.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta heive EU- ja Eeg-riikkaid, Šveicca, Stuora-Británnia ja Davvi-Irlándda almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahusain soahpamuša dahkan dikšunaddiin. Juos dikšunaddi ii dohkket eurohpalaš buohccedikšungoartta ja šattat ieš máksit dikšuma duođalaš goluid, sáhtát ohcat buhtadusa dikšungoluide maŋálgihtii juogo Kelas (suomagillii) dehe dikšuma addán riikka buohcanoadjolágádusas.

Juohke riika mieđiha ieš goartta iežas virggálaš gielain. Kela mieđiha eurohpalaš buohccedikšungoartta suoma- dehe ruoŧagielalažžan. Goarta lea seammalágán eará riikkain, dušše giella molsašuddá.

Sáhtát ohcat EU-ásahusa mielde ovdalobi (S2-skovvi) dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas dehe Sveiccas. Juos dutnje mieđihuvvo ovdalohpi, mávssát dikšumis ieš lihkka olu go báikkálaš orrut. Iežat buresbirgenguovlu máksá reastta dikšungoluin. Soaba dikšunaddiin geavada áššiin ja sihkkarastte ovddalgihtii, ahte dikšunaddi dohkkeha ovdalobi.

Oza ovdalobi Kelas (suomagillii). Lavtte ohcamuššii čilgehusa, mii guoská du dikšuma, dego doaktárcealkámuša. Kela sihtá almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas cealkámuša iežat dilis ja mieđiha ovdalobi, juos du buresbirgenguovllu dearvvašvuohtafuolahus bealušta dan.

Dálá dilis Suomas lea anus duššefal ovdalohpi EU-ásahusa mielde.

De sáhtát, go dus fal lea EU-ásahusa 883/2004 mieldásaš ovdalohpi (S2-skovvi). Oza ovdalobi iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas ja soaba dikšunortnegiin njuolga dikšunaddiin ovddalgihtii. Ovdalohpi sáhttá adnojuvvot Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Mávssát dikšumis seamma áššehasmávssu go báikkálaš orrut.

Juos dus lea juoga eará ovdalohpi (ovdamearkka dihte ovdalohpi buohccedirektiivva mielde), de don mávssát dikšungoluid vuohččan ieš ja sáhtát ohcat buhtadusaid maŋálgihtii iežat buohcanoadjolágádusas.

De sáhtát. Oza iežat háliidan dikšunaddi ja čielggat dohkkehago dat ovdalobi (S2-skovvi).

Oza alccesat heivvolaš dikšunaddi ja čielggat, dohkkehago dikšunaddi ovdalobi (S2-skovvi). S2-skovvi dohkkehuvvo dábálaččat dušše almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahusain soahpamuša dahkan báikkis. Ovdalohpi mieđihuvvo dihto riikii ja dihto dikšuma várás. Ovdalobiin lea dasa lassin mearreáigi, man siste dikšuma várás ferte ohcalit.

Iežat buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahus árvvoštallá du ohcamuša. Ovdalohpi galgá mieđihuvvot, juos du dili vuođul ákkastallojuvvon, ja jos du ohcan dikšun gullá Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide ja Suomas ii bastte lágiduvvot dutnje dikšun dáhkádusáiggi olis. Muhtin dáhpáhusain ovdalobi sáhttá oažžut ovdamearkka dihte ákkaid vuođul, mat gullet gillii dehe kultuvrii, vaikko dikšuma sáhtálii oažžut Suomasnai.

Ovdalobi ii leat bággu mieđihit, juos du dárbbašan dikšun sáhttá ordnejuvvot Suomas dikšundáhkádusa olis. Dikšun gálga gullát maid  Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái. Ovdalohpi sáhttá nappo hilgojuvvot, juos dikšun ii addojuvvo Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Muhtin dáhpáhusain ovdalobi sáhttá lihkka oažžut ovdamearkka dihte ákkaid vuođul, mat gullet gillii dehe kultuvrii, vaikko dikšuma sáhtálii oažžut Suomasnai.

Iežat buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahus árvvoštallá du dili. Kela mieđiha dehe hilgu ovdalobi almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa addin cealkámuša vuođul. Kela ii sáhte hilgut ovdalohpeohcamuššat, juos almmolaš dearvvašvuohtafuolahus bealušta ovdalobi mieđiheami.

Juo. Juos mátkkoštat olgoriikkaide oažžut dikšuma ovdalobiin, sáhtát ohcat Kelas buhtadusaid (suomagillii) mátkegoluin. Kela buhtte iežasovddasvástádusa badjel mannan oasi mátkegoluin čuozáhatriikka dikšunbáikki rádjái.  Sáhtát ohcat buhtadusaid maid dálkasiid ja orodeami goluin. Juos dearvvašvuohtafuolahus árvvoštallá mieđušteaddji vealtameahttumin, maid mieđušteaddji goluin sáhttá oažžut buhtadusaid.

De sáhtát. Don sáhtát ohcat ovdalobi maŋálgihtii, juos don leat máksán ieš visot dikšungoluid. Lohpi ferte mieđihuvvot, juos dat livččii mieđihuvvon dutnje ovdal dikšuma addima. Oza lobi ja buhtadusaid Kelas (suomagillii) guđa mánu siste dikšuma máksimis. Ovdalohpi sáhttá mieđihuvvot plánejuvvon olgoriikkade dikšuma várás ohcaleami várás. Don it sáhte ohcat ovdalobi fáhkkestaga buohccáma diliide.

EU-láhkaásaheami olis leat leame guokte buhtadusvejolašvuođa, go buohcci ohcala dikšuma várás olgoriikkaide:  ovdalohpi EU-ásahusa 883/2004 mielde (S2-skovvi) ja ovdalohpi buohccedirektiivva 2011/24/EU mielde. Ovdalohpi ásahusa mielde dohkke almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Ovdalohpi direktiivva mielde dohkke almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa lassin maid priváhta dearvvašvuohtafuolahusas.

Dálá dilis Suomas lea anus duššefal ovdalohpi EU-ásahusa mielde.

De sáhtát. Juos don leat duhtameahttun Kela ovdalohpemearrádussii, sáhtát ohcat dasa nuppástusa Kelas. Juos Kela mielas mearrádus ii sáhte njulgejuvvot dego don háliidat, don sáhtát váidalit mearrádusas hálddahusriektái. Hálddahusrievtti mearrádusas sáhtát váidalit viidáseappot alimus hálddahusriektái, juos dat mieđiha váidalanlobi. Alimus hálddahusrievtti mearrádus lea loahpalaš ja das ii sáhte váidalit. Lassidieđut váidalanproseassas gávnnat Kela siidduin (suomagillii).

Don sáhtát váidalit sosiáladorvoáššiid nuppástusohcanlávdegoddái Kela mearrádusas, mii guoská ovdalobiin addojuvvon dikšuma mátke-, orodan- ja dálkkasgoluid buhttema. 

Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain seamma haddái go báikkálaš olbmo EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas dehe Šveiccas. Juos dus ii leat eurohpalaš buohccedikšungoarta dehe dat ii dohkke, don sáhtát ohcat dikšungoluin buhtadusaid maŋálgihtii Kelas dehe dikšuma addán riikka buohcanoadjolágádusas.

Juos don leat dárbbašan dikšuma eará sajes go EU- dehe Eeg-riikkain, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas, golut eai gokčojuvvo. Priváhta mátkedáhkádusa váldin lea ávžžuhahtti.

De sáhtát. Don sáhtát ohcat Kelas (Áel) buhtadusaid (suomagillii), juos ohcalat iešoaivves dikšuma várás EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii. Kela (Áel) buhtte goluid dađi lági mielde go livččet ožžon buhtadusaid dikšuma danveardásaš dilis iežat buresbirgenguovllus. Mávssát dattetge dikšumisttát álohii áššehasmávssu. Oza buhtadusa guđa mánu siste, go leat máksán dikšuma.

Sáhtát maid ohcat Kelas EU-ásahusa mieldásaš ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo olgoriikkain. De mávssát dikšumisttát seamma veardde go báikkálaš orrut.

Juos ohcalat dikšuma várás eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, don it sáhte oažžut Kelas buhtadusaid dikšungoluin.

Don sáhtát iežat hálu mielde jearrat ovddalgihtii Kelas (Áel), makkár buhtadusaid don sáhtát oažžut olgoriikkain addojuvvon dikšumis. Oza ovdailmmuhusa áiggebále ovdal ohcaleami dikšuma várás (suomagillii), daningo Kelas sihtá dárbbašlaš dieđuid du buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Ohcamuššii ovdailmmuhusa várás don dárbbašat olgoriikkain dikšunaddi doaktára čilgehusa dikšumis, mii addojuvvo, árvvoštallama dikšungoluin sihke sáddenbáhpira, juos dakkár gáibiduvvolii danveardásaš dikšuma várás Suomas. Kela gokčá dikšungoluid ovdailmmuhusas muitaluvvon vuogi mielde, juos dikšun lea ollahuvvan du addin dieđuid mielde.

It sáhte. Kela buhtte dušše nuppi EU- dehe Eeg riikkas, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas addojuvvon dikšuma. Buhtadusa eaktun lea maid, ahte dikšun lea dálkkasdieđalaččat dárbbašlaš ja gullá Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide.

Juos fas ohcalat olgoriikkaide dikšuma várás EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin, nu sáhtát oažžut ovdalobi duššefal dakkár dikšumii, mii gullá Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide. Don it sáhte oažžut ovdalobi dakkár dikšuma várás, mii ii leat váŋkot Suomas. Spiehkastahkan leat hárvenašbuozalmasat, maidda sáhttá muhtin diliin oažžut ovdalobi.

Juos ohcalat olgoriikkaide dikšuma várás almmá ovdalobi haga, oaččut buhtadusa dikšumis ollahuvvan goluid vuođul. Geavat vuođđuduvvá EU buohccedirektiivii.

Juos ohcalat dikšuma várás ovdalobiin, mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu mađe. Dikšuma addán riika bearrá Suomas reastta dikšumis šaddan goluid.

De sáhtát. Juos don leat duhtameahttun olgoriikkain addojuvvon buohccedikšuma buhtadusmearrádussii, sáhtát ohcat dasa nuppástusa Kelas.  Juos Kela mielas mearrádus ii sáhte njulgejuvvot dego don háliidat, don sáhtát váidalit mearrádusas hálddahusriektái. Hálddahusrievtti mearrádusas sáhtát váidalit viidáseappot alimus hálddahusriektái, juos dat mieđiha váidalanlobi. Alimus hálddahusrievtti mearrádus lea loahpalaš ja das ii sáhte váidalit. 

Juos du váidalus bealistis guoská mátke-, orodan- ja dálkkasgoluid buhttema, čujut iežat váidalusa sosiáladorvoáššiid nuppástusohcanlávdegoddái. Sosiáladorvoáššiid nuppástusohcanlávdegotti mearrádusas sáhttá váidalit dáhkádusriektái, mii lea alimus váidalandássi.Lassidieđut váidalanproseassas gávnnat Kela siidduin (suomagillii).

De sáhtát. Juos don leat duhtameahttun Suomas addon buohccedikšuma buhtadusmearrádussii, sáhtát ohcat dasa nuppástusa Kelas. Kela juogo njulge mearrádusa dehe sádde ohcamuša nuppástusohcanlávdegoddái. Juos don leat duhtameahttun nuppástuslávdegotti mearrádussii, sáhtát váidalit das dáhkádusriektái, mii lea alimus váidalandássi. Lassidieđut váidalanproseassas gávnnat Kela siidduin (suomagillii).

Don sáhtát oastit dálkasiid suopmelaš apteaikkas nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas čállojuvvon dálkkasmearramiin, juos dálkasis lea Suomas vuovdinlohpi. Dálkkasmearrádus galget leat buohcci dieđut, dálkkasmearrádusa addinbeaivi, dálkkasmearrádusa addán olbmo dieđut ja vuolláičálus sihke dálkkasdieđut. Visot dálkasiid ii goitge sáhte oastit olgoriikkain čállojuvvon reseapttain. Ovdamearkka dihte gárihuhtti ávnnasin juogustuvvon dálkasat sáhttet ostojuvvot duššefal Suomas doaibmi doaktára čállin reseapttain.

EU- ja Eeg-riikkaid sihke Šveicca olggobealde čállojuvvon reseapttat eai dohkke Suomas.

Don sáhtát oastit dálkasiid nuppi EU- dehe Eeg-riikkain juogo sierra báberreseapttain dehe šleađgareseapttain. Dálá áigge suopmelaš elektrovnnalaš reseapta dohkke Kroáhtias ja Estteeatnamis, sihke dihto apteaikkain Portugálas, Polskkas, Čeahkas ja Espánnjas.

Don sáhtát maid sihtat doaktára čállit dutnje báberdálkkasmearrádusa olgoriikkain oastima várás. Reseaptta atnui laktásit ráddjehusat, daningo ovdamearkka dihte gárihuhtti ávnnasin juogustuvvon dálkasat eai sáhte ostojuvvot nuppi riikkas čállojuvvon reseapttain. Suomas čállojuvvon reseapta ii dohkke EU- ja Eeg-riikkaid olggobealde.

Dál suopmelaš šleađgareseapta heive Kroátias ja Estteeatnamis sihke dihto apteaikkain Portugálas, Polskkas ja Espánnjas. Reseaptta atnui laktásit ráddjehusat, daningo ovdamearkka dihte gárihuhtti ávnnasin juogustuvvon dálkasat eai sáhte ostojuvvot nuppi riikkas čállojuvvon reseapttain.

Dálkkasmearrádus olgoriikkain oastima várás lea báberreseapta, mainna sáhtát oastit dálkasiid nuppi EU- dehe Eeg-riikkas. Don it sáhte čálihit reseapta ieš omd. Omakanta-bálvalusas, muhto oaččut dan čáláhussan doaktáris. Don it maid sáhte atnit dán olgoriikkaide dárkkuhuvvon reseaptta Suomas.

Go oasttát dálkasiid nuppi EU-riikkas, reseaptta dohkkenáigi mearrahuvvá dan mielde, man riikkas dálkkas háhkkojuvvo.  Suomas dálkkasmearrádus lea vuoimmis dábálaččat guokte jagi. Don sáhtát jearrat čuozáhatriikka rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás man guhká reseapttat dohkkejit gažaldatvuloš riikkas.

Juos dus lea Suomas čállojuvvon dálkkasmearrádus olgoriikkain oastima várás, sáhtát geavahit dan EU- ja Eeg-riikkain sihke Šveiccas. Juos dus ii leat heivvolaš reseapta fárustat, don sáhtát sihtat reseaptta báikkálaš doaktáris.

Don sáhtát oažžut buhtadusaid maid reseaptadálkasiin: riikkas sorjádettiin sáhtát oažžut dálkasiid njuolga báikkálaš hattiin, go čájehat apteaikkas eurohpalaš buohccedikšungoartta, dehe sáhtát ohcat maŋálgihtii dálkkasbuhtadusaid juogo báikkálaš buohcanoadjolágádusas dehe Kelas (suomagillii).

EU-guovllu olggobealde dárbbahat dábálaččat báikkálaš doaktára reseaptta reseaptadálkasa oastima várás.

Čilge ovddalgihtii čuozáhatriikka (ja vejolaš čađajohtinriikkaid) duollus, leatgo gažaldatvuloš riikkas ráddjehusat dálkasiid riikiibuktimis. Don sáhtát dábálaččat oastit Suoma apteaikkas golmma mánu dikšunáiggi veardásaš dálkkasmeari. Váldde fárrui reseaptačoahkkáigeasu, ja fievrrit dálkasiid daid originálabáhkain giehtamátkedávviriid siste. Juos fievrridat gárihuhtti ávdnasiid ja guovddášnearvavuogádahkii váikkuheaddji dálkasiid Schengen-guovllus, dárbbašat dan várás Schengen-duođaštusa. Sáhtát sihtat duođaštusa apteaikkas.

Reseaptadálkasiid oastimii olgoriikkain laktásit ráddjehusat. Don it sáhte oastit ovdamearkka dihte gárihuhtti ávdnasiid dehe psykotrohpalaš dálkasiid. Listu buot ráddjehusain gávdno Kanta.fi-siidduin (suomagillii).

Reseaptta atnui gullet  ráddjehusat (suomagillii). Ovdamearkka dihte gárihuhtti ávdnasiid dehe psykotrohpalaš dálkasiid várás dárbbahat báikkálaš doaktára čállin reseaptta. Apteaika sáhttá maid biehttalit reseaptta doaimmaheamis, juos dat vávjá reseaptta eaktivuođa.

Kela dálkkasohcanbálvalusas (suomagillii) sáhtát ohcat dieđu dálkasiid, klinihkalaš biebmobuktagiid ja vuođđovuoidasiid hattiin, mat leat vuovdimassii Suomas. Bálvalusas gávnnat dieđu maid dálkasiid buhtadusvulošvuođas ja gaskaneaset molssaevttolaš dálkkasbuktagiin. Bálvalus lea oažžumis suoma-, ruoŧa- ja eŋgelasgillii.

Don sáhtát dárkkistit dálkasa oažžasuvvama dihto apteaikkas apteekki.fi-fierbmebálvalusa dálkkasozus (suomagillii). Sáhtát maid jearrat dálkasa oažžasuvvama njuolga dan apteaikkas, gos háliidivččet oastit dálkasa.

De oaččut, juos danveardásaš dálkkas buhttejuvvo Suomas. Sáhtát oažžut Kela-buhtadusa reseaptadálkasiid goluin (suomagillii), juos buohccát mátkkis fáhkkestaga dehe juos du dálkasat ovdamearkka dihte nohket mátkki áigge.

Don sáhtát ohcat Kela-buhtadusa maid dalle, juos mátkkoštat nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii oastit reseaptadálkasiid.

Kela ii buhtte olgoriikkain interneahta bakte dehe boastta mielde háhkkojuvvon dálkasiid.

Jeara ovddalgihtii njuolga dikšunaddis, makkár buohccedieđuid sii dárbbahit ja doaimmat daid sidjiide. Čielggat maid, dárbbahatgo sáddenbáhpira dikšuma várás ja dohkkehuvvogo Suomas čállojuvvon sáddenbábir. Juos don dárbbahat jorgalahttit buohcceáššegirjjiid, dus leat alddát ovddasvástádus jorgalangoluin.

Buohccedieđut eai jođe automáhtalaččat sierra riikkaid gaskka. Siđa dikšunaddis dieđuid iežat oažžun dikšumis ja doaimmat daid Suomas dearvvašvuohtafuolahussii registrerema várás. Jeara iežat dearvvašvuohtastašuvnnas, gosa don sáhtát doaimmahit iežat buohcceáššegirjjiid. Juos don dárbbahat jorgalahttit buohcceáššegirjjiid, nu don govččat jorgalangoluid ieš.

Váldde oktavuođa du dikšun buohccevissui dehe dikšunbáikái. Buohccedieđut eai jođe automáhtalaččat sierra riikkaid gaskka. Dávjá maid diehtosuodji eastá buohccedieđuid luobaheami sierra riikkaid buohcceviesuid gaskka.

Buohccedieđut eai jođe automáhtalaččat sierra riikkaid gaskka. Don galggat ieš fuolahit das, ahte dárbbatlaš dokumeanttat mannet mearrái. Go dikšun lea nohkan Suomas, nu muittáthan sihtat iežat dikšuma áššegirjjiid čáláhussan fárrosat. Juos don dárbbahat jorgalahttit buohcceáššegirjjiid, nu don govččat jorgalangoluid ieš.

Čielggat dikšunbáikkis, man gillii si dárbbahit du buohccedieđuid. Juos don dárbbahat jorgalahttit buohcceáššegirjjiid, nu don govččat jorgalangoluid ieš.

Sihkkarastte dikšunaddis, sáhtátgo oažžut dikšuma dakkár gillii, man hálddašat. Riikkat leat geatnegasat fállat bálvalusaid dušše riikka virggálaš gielaiguin (Suomas suoma- ja ruoŧagillii), muhto don sáhtát jearrat, bastágo dikšunbargoveahka hupmat muhtin eará giela duinna.

Suoma riikkavulošvuođas ii leat mearkkašupmi dasa, leago dus riekti geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid Suomas. Riekti geavahit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid vuođđuduvvá ruovttugildii. Juos dus lea ruovttugielda Suomas, nu don sáhtát geavahit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid dábálaččat.

Juos dus ii leat ruovttugielda Suomas, du riektát oažžut dikšuma Suomas sorjá das, man riikkas don leat oadjuduvvon buohcama várás. Ovdamearkka dihte, juos don leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, nu dus lea viiddit riekti geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid Suomas go juos leat oadjuduvvon buohcama várás dáid riikkaid olggobealde. Oaččut lassidieđu iežat dikšunrivttiin Suomas fárren olgoriikkaide -oasis, juos don leat fárren olgoriikkaide ovdamearkka dihte stuđeantan, bargin dehe ealáhatolmmožin.

Juos fárret Suomas olgoriikkaide stuđeret, gulat dábálaččat Suoma buohcanodjui. EU- ja Eeg-riikkas, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas ja Šveiccas oaččut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Kanada Quebecis oaččut dikšuma sosiáladorvosoahpamuša mielde. Eará riikkain oaččut dikšuma čuozáhatriikka láhkaásaheami mielde. Čielggat ovddalgihtii ovdamearkka dihte oahppolágádusas, dárbbahatgo priváhtadáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás.

Juos vuolggát olgoriikkaide bargat hárjehallama bálkkáin, nu das sáhttá leat váikkuhus oadjudeapmát buohcama várás Suomas. Ilmmut dalle Kelai bargama álggaheamis olgoriikkain.

De sáhtát. Juos dus lea Kela mieđihan ealáhatolbmo eurohpalaš buohccedikšungoarta, nu don sáhtát geavahit Suomas orodettiinat buot gieldda olbmo dearvvašvuohtabálvalusaid dábálaš vuogi mielde. Dovddat goartta limeruoná jorggihanbealis.

Sáhtát maid iešoaivves ohcalit Supmii dikšuma várás nuppi EU-riikkas, vaikko sus ii livčče riekti Kela mieđihan ealáhatolbmo eurohpalaš buohccedikšungortii. Dán dáhpáhusas čielggat iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas, mot dat buhtte dikšungoluid.

Juos orut ja barggat eará riikkain EU-guovllus, nu don leat rádjebargi. Rádjebargin dus lea riekti buohccedikšumii sihke orrunriikkastat ja barganriikkastat seamma haddái go báikkálaš orruin.

Go don fárret Suomas olgoriikkaide, oza Kelas mearrádusa dikšunrievttis. Mearrádusas čielgá, ahte gokčágo Suopma buohccedivššu goluin olgoriikkain

Sáhtát váidalit mearrádusas. Juos don leat duhtameahttun Kela dikšunvuoigatvuođa mearrádussii, sáhtát ohcat dasa nuppástusa Kelas. Juos Kela mielas mearrádus ii sáhte njulgejuvvot dego don háliidat, sáhtát váidalit sosiáladorvoáššiid nuppástusohcanlávdegoddái. Sosiáladorvoáššiid nuppástuslávdegotti mearrádusas sáhttá váidalit dáhkádusriektái, mii lea alimus váidalusdássi. Lassidieđut váidalanproseassas gávnnat Kela siidduin (suomagillii).

Juos dus ii leat ruovttugielda Suomas, sáhtát bivdit Kelas mearrádusa dikšunrievttis. Das čielgá, leago dus riekti oažžut Suoma goasttidan buohccedikšuma Suomas.

Sáhtát váidalit mearrádusas. Juos don leat duhtameahttun Kela dikšunrievtti mearrádussii, sáhtát ohcat dasa nuppástusa Kelas. Juos Kela mielas mearrádus ii sáhte njulgejuvvot dego don háliidat, sáhtát váidalit sosiáladorvoáššiid nuppástusohcanlávdegoddái. Sosiáladorvoáššiid nuppástuslávdegotti mearrádusas sáhtát váidalit dáhkádusriektái, mii lea alimus váidalandássi.  Lassidieđut váidalanproseassas gávnnat Kela siidduin (suomagillii).

Jos don leat duhtameahttun iežat oažžun dikšumii, čielggat vuosttaš sajis ášši dikšunaddiin. Dárbbu mielde buohcceáittardeaddji sáhttá veahkehit du ášši čielggadeamis. Jos ášši ii čovdojuvvo ráđđádallamiin, sáhtát dahkat muittuhusa dearvvašvuohtastašuvdnii dehe guoddalusa  guovlohálddahusa virgedoaimmahahkii dehe sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi lohpe- ja gozihanvirgedoaimmahahkii Valvirai.

Don sáhtát oažžut dikšuma Suomas, vaikko dikšundárbu boađálii olgoriikkain šaddan buohccevahágis. Sáhtát nappo ieš mearridit, háliidatgo oažžut joatkkadikšuma komplikašuvnna dikšuma addán riikkas vai Suomas.

Oza buohccevahága buhtadusa du dikšun riikka buohccedáhkádusas. Don it sáhte ohcat buhtadusa Suoma buohccedáhkádusas, juos gažaldagas ii leat dilli, mas Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahus lea ordnen du dikšuma olgoriikkain oastinbálvalussan.

Oza buohccevahága buhtadusa du dikšun riikka buohccedáhkádusas. Don it sáhte ohcat buhtadusa Suoma buohccedáhkádusas, juos gažaldagas ii leat dilli, mas Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahus lea ordnen du dikšuma olgoriikkain oastinbálvalussan

Čielggat dikšunaddis dehe dikšuma addán riikka kontáktačuoggás, mot sáhtát ohcat buhtadusa buohccevahágis.

Jos dutnje lea dáhpáhuvvan dehe vávjját buohccevahága Suomas, sáhtát dahkat vahátilmmuhusa Buohccevahátguovddážii (suomagillii).

De oaččut, juos mátkegolut mannet badjel iežasovddasvástádusa. Juos mátkkoštat almmá ovdalobi haga dikšuma várás nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, Kela buhtte mátkkiid danveardásaččat go livččet Suomas mátkkoštan lagamus dakkár dikšunbáikái, mas livččet ožžon dárbbatlaš dikšuma. Don it nappo sáhte oažžut mátkebuhtadusa čuozáhatriikka rádjái, muhto duššefal lagamus dikšunbáikái Suomas.

Jos mátkkoštat ovdalobiin dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas,  Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, Kela buhtte oasi mátkegoluin čuozáhatriikka dikšunbáikki rádjái.

Oza mátkebuhtadusaid Kelas guđa mánus siste dikšuma álgimis. Juos ohcalat dikšuma várás eará riikkaide, mu don it oaččo buhtadusaid mátkegoluin.

Jua, juos buohccájit nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Šveiccas,  Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas. Kela buhtte (suomagillii) mátkki lagamus báikkálaš dikšunbáikái, juos mátkegolut mannet badjel iežasovddasvástádusa.

Juos šattat máhccat olgoriikkain Supmii buohccáma dihte, Kela buhtte máhccanmátkkis mátkki dikšunbáikkis ovdamearkka dihte girdistašuvdnii ja Suomas girdistašuvnnas lagamus buohccevissui. Juos mátkkoštat njuolga ruoktot, nu Suomas dahkkon mátki ii buhttejuvvo. Váldde vuhtii, ahte Kela ii buhtte girdimátkki olgoriikkain Supmii.

Kela sáhttá máksit idjadeami buhtadusaid, muhto dušše, juos dus lea Kela mieđihan ovdalohpi. Idjadanruđa sáhttá oažžut, juos idjadeapmi lea dikšuma dáfus vealtameahttun. Idjadanruhta ii máksojuvvo buohcceviesus idjadeamis. Juos dikšunbargoveaga oainnu mielde dárbbašat mieđušteaddji, Kela sáhttá máksit idjadanruđa maid mieđušteaddji goluin.

Oza buhtadusa goluide Kelas (Kela) (suomagillii)
Oahpásnuva maid: Dikšuma várás olgoriikkaide ovdalobiin

Don sáhtát oažžut mieđušteaddji mátkegoluin buhtadusa, juos dikšunbargoveahka árvvoštallá, ahte dárbbašat mátkái mieđušteaddji. Vuolleahkásaš mánná johtá álohii mieđušteddjiin iige sierra čilgehus mieđušteaddji dárbbašlašvuođas dárbbašuvvo.

Kela buhtte mieđušteaddji mátkegoluid dábálaččat dan mielde, maid mátki livččii máksán hálbbimus mátkkoštanvuogi geavahemiin. Oza mieđušteaddji goluide buhtadusaid Kelas.

Don it sáhte oažžut buohcceviessosirdima eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Juos dárbbahat buohcceviessosirdima Supmii, nu dábálaččat dus lea alddát ovddasvástádus sirdima goluin.  Juos sirdin ollahuhttojuvvo ambulánssain, nu sáhtát oažžut oasis mátkki maŋálgihtii buhtadusa Kelas, Mátkedáhkádus sáhttá buhttet sirdima, nu ahte čilge dáhkádusa eavttuid ja váldde mátkedáhkádusa.

Juos dárbbahat buohcceviessosirdima Davviriikkaid gaskka, nu du dikšunaddi sáhttá ordnet sirdinfievrrideami buohcceviesus nubbái du bealis. Dalle don it dárbbat máksit sirdinfievrrideami ieš. Sirdima ovddasvástádus lea dikšunaddis.

Oaččut Suomas fievrrideami ambulánssain ja gádjunhelikopteriin seamma haddái go Suomas orrut, go čájehat iežat eurohpalaš buohccedikšungoartta ambulánssa bargiide.

Jos orut bissovaččat nuppi Davviriikkas, sáhtát čájehit eurohpalaš buohccedikšungoartta sajes maid identitehtaduođaštusa. Juos don leat boahtán Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas, don sáhtát čujuhit iežat vuoigatvuođa dikšumii juogo Stuora-Británnia ja Davvi-Irlándda EU-lahttuvuođa dehe brexita sirddaáigge mieđihuvvon eurohpalaš buohccedikšungoarttain, ”Citizens Rights” -goarttain dehe GHIC-goarttain (Global Health Insurance Card).

Jos orut bissovaččat Austrálias, sáhtát oažžut buhtadusa Kelas ambulánsafievrrideami goluin maŋálgihtii Suoma ja Austrália gaskavuođa buohccedikšunsoahpamuša vuođul.