Dikšuma várás Suomas olgoriikkaide

Sáhtát iežat hálu mielde mátkkoštit nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii. Kela (Áel) gokčá goluid dađi lági mielde go livččet ožžon dikšuma danveardásaš dilis Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Kela jearrá dárbbašlaš dieđuid buresbirgenguovllustat. Čielggat fuolalaččat ovddalgihtii geavada áššiid, mat laktásit dikšumii. Dán siidui leat čohkkejuvvon dain muitinlistu du veahkkin.


Muitte dáid

Čielggat čuozáhatriikka ja dikšunbáikki

Soaba geavada ortnegiin ja mátkkoš dikšuma várás

Mávsse buhtadusaid, mat laktásit dikšumii, ja oza dain buhtadusaid

Sáhtát geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid EU-riikkain

Jos orut EU-riikkas, nu sáhtát mátkkoštit nuppi EU-riikii geavahit almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtabálvalusaid. Golut gokčojuvvojit dađi lági mielde go livččet ožžon dikšuma danveardásaš dilis Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Mávssát dattetge dikšumisttát álohii unnimusat áššehasmávssu.  Sáhtát oažžut buhtadusaid nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas iežat oažžun dikšumis.

Fuomášathan, ahte dikšun addojuvvo álohii čuozáhatriikka lágaid ja dearvvašvuohtafuolahusvuogádaga mielde.

Maiddái buohccevahágiidda guoskaduvvojit dikšuma addin riikka lágat. Dát dárkkuha dan, ahte ášši ferte čielggaduvvot dikšunaddiin ja vejolaš buhtadusat ohccojuvvojit gažaldatvuloš riikka eiseválddiin. Suoma buohccedáhkádus ii govčča olgoriikkain šaddan vahágiid.

Mii lea dikšuma várás ohcaleapmi?

Dikšumii ohcaleapmi dárkkuha, ahte don mátkkoštat orrunriikkastat vásedin nuppi riikii oažžut dikšuma. Jos oaččut olgoriikkain dikšuma fáhkkestaga buohccáma dehe dáhpedorpmi dihte, gažaldagas ii leat dikšuma várás ohcaleapmi.

Ovdalobiin vai dan haga?

Goluid dáfus dikšumii ohcaleamis leat guokte vejolašvuođa, EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin dehe almmá ovdalobi haga. Dábáleabbo vuohki, mas muitalit dán siiddus, lea mátkkoštit dikšuma várás almmá ovdalobi haga, goas mávssát ieš visot dikšungoluid ja ozat dain Kela-buhtadusaid maŋálgihtii.

Sáhtát maid ohcat Kelas ovdalobi dehege máksinčatnaseami.
- Loga lasi ovdalobis ja mainna ákkaiguin dat sáhttá mieđihuvvot

Loga lasi

Guorahalatgo dikšuma olgoriikkain? Oahpásnuva Jorma ja Leena muitalusaide.

Jorma mánná bátnedikšuma várás Estteeatnamii
– Dikšuma várás ohcaleapmi almmá ovdalobi haga

Leena jumešáhpehisvuođa dikšun Duiskkas
– Dikšuma várás ohcaleapmi ovdalobiin

Muitte dáid, go hálidat mannat olgoriikkaide dikšuma várás

Čielggat mii lea čuozáhat

  • Čielggat iežat vejolašvuođaid oažžut iežat dárbbašan dikšuma nuppi riikkas
  • Oza heivvolaš dikšunbáikki ja dárkkis, ahte dikšunaddis lea doaibmalohpi

Soaba geavada ortnegiin

  • Soaba dikšuma áigemuttus ja mávssuin
  • Sihkkarastte mainna gielain oaččut dikšuma ja ordne dárbbu mielde dulkoma
  • Siđa doaktáris sáddenbáhpira, jos dakkár gáibiduvvo. Juos du olgoriikkain oažžun dikšun gáibidivččii Suomas sáddenbáhpira, dus galgá leat maid sáddenbábir buhtadusa oažžuma várás

Muitte buohcceáššegirjjiid ja jorgalusaid

  • Jorgalahte iežat buohcceáššegirjjiid ja doaimmat daid dikšunaddái
  • Siđa dikšunaddis visot áššegirjjiid du birra ja buvtte daid fárustat Supmii
  • Jorgalahte áššegirjjiid suomagillii, jos dárbbašat joatkkadikšuma

Mávsse goluid ja oza buhtadusaid

  • Mávsse visot dikšungoluid ja rája guittiid sadjosii
  • Oza Áel:s buhtadusaid guđa mánu siste máksimis

Veahkkin ráhkkanemiide

Mot gávnnat dikšunbáikki

Heivvolaš dikšunbáikki sáhtát ohcat ovdamearkka dihte sierra riikkaid fierbmesiidduid bakte. Lassidieđu sierra riikkaid dearvvašvuohtafuolahusa geavadiin ja bálvalusain oaččut min riikaguovdasaš siidduineamet. Sáhtát maid váldit oktavuođa čuozáhatriikka Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggái. Báikkálaš buohcceorganisašuvnnain sáhtát diđoštallat, mot dihto buozalmas dikšojuvvo čuozáhatriikkas.

Ávkkálaš liŋkkat

Geavada ordnemat

Čielggat ja soaba iežat válljen dikšunbáikkiin geavada ordnemiin ja mávssuin. Fuolat dárbbu mielde das, ahte buohcceáššegirjjit jorgaluvvojit dikšunaddi ipmirdan gillii. Muitte váldit áššegirjjiid fárrosat dikšunbáikái. Dikšuma maŋŋel siđa dikšunaddis buohcceáššegirjjiid fárrosat, ja jorgalahte daid suomagillii, jos dárbbašat joatkkadikšuma Suomas.

Ávkkálaš liŋkkat

Golut ja mávssut

Go vuolggát dikšuma várás almmá ovdalobi haga, de mávssát ieš visot dikšungoluid, dego dálkasiid, orodeami ja dulkoma. Sáhtát ohcat dain maŋálgihtii Áel-buhtadusaid. Nubbi vuohki lea ohcat Áel:s máksinčatnaseami dehege ovdalobi.

Ávkkálaš liŋkkat

Maid buhtadusaid oaččut dikšumis

Juos don leat vásedin mátkkoštan dikšuma várás nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, Kela (Áel) buhtte addojuvvon dikšuma eanemusat supmiin, mii livččii buresbirgenguovllustat danveardásaš du oažžun dikšuma goluiguin. Mávssát dattetge dikšumis álohii áššehasmávssu. Dikšuma buhtadusa eaktun lea, ahte dikšun lea dálkkasdieđalaččat dárbbašlaš ja gullá Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljahupmái. Dasa lassin dárbbašat dikšuma várás sáddenbáhpira, juos sáddenbábir dárbbašuvvolii danveardásaš dikšumii Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.

Sáhtát iežat hálu mielde jearrat ovddalgihtii Kelas, makkár buhtadusaid sáhtát oažžut dikšumis. Oza ovdailmmuhusa áiggebále ovdal ohcaleami dikšuma várás.

Ávkkálaš liŋkkat

Nabe jos geavvá buohccevahát?

Buohccevahágiidda guoskaduvvojit dikšunaddi riikka lágat. Jos olgoriikkain deaivida buohccevahát, nu oza buhtadusa dan riikkas, gos ožžot dikšuma. It sáhte ohcat Suomas buhtadusa buohccevahágis, mii lea deaividan olgoriikkain. Čuozáhatriikka kontáktačuokkis neavvu, mot bargat problemadilis.

Ávkkálaš liŋkkat

Ávkkálaš lohkamuš

Loga lasi geavada muitalusaid ja ovdamearkkaid, mot ja manin suopmelaččat vulget dikšuma várás olgoriikkaide.

Ávkkálaš liŋkkat