Dikšun olgoriikkain

Mot oaččun dikšuma, juos buohccán mátkkoštettiinan olgoriikkain?

Guđege riika addá dikšuma iežas láhkaásaheami mielde. Sáhtát oahpásnuvvat EU-dearvvasvuodadiksun.fi-siidduide čohkkejuvvon riikaguovdasaš dieđuid eará riikkaid dearvvašvuohtabálvalusain (suomagillii).

Juos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta, oaččut goartta čájehemiin dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma EU- ja Eeg-riikkain, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas sihke Šveiccas. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo dakkár dikšun, mii ii sáhte vuordit ruoktot máhccamat. Oaččut dikšuma seamma haddái ja seamma ládje go báikkálaš orru. Juos mátkkoštat Austrálias, oaččut vealtameahttun dikšuma go čájehat Kela-goartta ja bássa.

Eará riikkain mátkkoštettiinat dus lea riekti hohpolaš dikšumii. Dikšuma goluid várás gánnáha váldit mátkedáhkádusa.

Sáhtángo ohcalit dikšuma várás olgoriikkaide? Mot dat geavadis dáhpáhuvvá?

Sáhtát lupmosit mátkkoštit Suomas olgoriikkaide geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid nubbi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii juogo iešoaivves dehe EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin. Dus lea riekti beassat dikšumii seamma ládje go báikkálaš orruin. Sveiccas, Stuora-Británnias ja Davvi-Irlánddas ii goitge leat lágas mearriduvvon geatnegasvuohta váldit du dikšuma várás, juos don leat iešoaivves mátkkoštan dáidda riikkaide dearvvašvuođa bálvalusaid geavaheami várás.

Oza alccesat heivvolaš dikšunbáikki ja soaba dikšuma ordnemiin dikšunaddiin ovddalgihtii. Oahpásnuva maid muitinlistui dikšuma várás ohcaleaddjái.

Jos ohcalat dikšuma várás iešoaivveš EU- dehe Eeg riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, mávssát vuohččan ieš iežat dikšuma goluid. Sáhtát ohcat dikšumis buhtadusaid maŋálgihtii Kelas (Áel). Kela buhtte goluid eanemusat dan meare, maid danveardásaš dikšun livččii máksán Suomas iežat buresbirgenguovllus. Mávssát  dikšumisttát álohii áššehasmáksohatti, man Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahus livččii bearran dikšumisttát.

Juos ohcalat dikšuma várás EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin, de mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu veardde. Sáhtát oahpásnuvvat ovdalobis jerrojuvvon gažaldagaide EU-dearvvasvuodadiksun.fi:s.

Sáhtát ohcalit dikšuma várás maid EU- ja Eeg-riikkaid olggobeallái. Dalle it sáhte oažžut Kela-buhtadusaid dikšungoluin.  Soaba dikšumis njuolga dikšunaddiin.

Mot oaččun dieđu dikšunvejolašvuođain ja dikšunhattiin olgoriikkain?

Don ferte vuolggasaji mielde ieš ohcat ja čielggadit dikšunvejolašvejolašvuođaid dan riikkas, gos háliidat oažžut dikšuma. Gávnnat liŋkkaid ja geažidemiid sierra riikkaid dearvvašvuohtabálvalusain ja daid hattiin riikaguovdasaš siidduineamet. Dasa lassin juohke EU-riikkas doaibmá rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis, mas sáhtát jearrat riikka dearvvašvuohtabálvalusain.

Jeara ovddalgihtii dan buohcceviesus dehe dikšunbáikkis, gosa háliidivččet mannat.

Sáhttágo buohcceviessu spiehkastit dikšumis mu, juos ohcalan dikšuma várás nuppi EU-riikii?

Ii sáhte, juos ii leat earenoamáš ágga. EU buohccedirektiiva geatnegahttá váldit vuostá nuppi EU-riikkas boahtti buohcci ja addit dikšuma seamma ládje go báikkálaš orrui. Juos dikšumii lea vuordinráidu, vuorddát dikšuma seamma ládje go báikkálaš orrutge.

Nubbi EU-riikkas boahtti buhcciid vuostáváldima sáhttet ráddjet dušše, jos riikka iežas buhcciid dikšumii beassan šaddá vára vuollái.  Dákkár dilli sáhttá čuožžilit ovdamearkka dihte, jos buhcciid, geat bohtet olgoriikkain, mearri manná badjel vuostáváldi buohcceviesu kapasiteahta addit dikšuma báikkálaš orruide.

Buohcceviessu ferte dahkat dás ilmmuhusa, nu ahte sáhtát jearrat vejolaš ráddjehusain gažaldatvuloš riikka rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás.

Mot joatkkadikšun ordnejuvvo, juos lean ožžon dikšuma nuppi riikkas?

Oaččut joatkkadikšuma Suomas dego dábálaččat. Don it dárbbat ohcalit joatkkadikšuma olgoriikkain, juos don leat vuohččan ožžon dikšuma olgoriikkain. Doavttir árvvoštallá makkár joatkkadikšuma dárbbahat. Joatkkadikšun Suomas sáhttá leat earálágán go maid nuppi riikka doavttir lea ávžžuhan dutnje, daningo dikšungeavadat sáhttet molsašuddan riikkaid mielde.

Juos don oaččut dikšuma olgoriikkain, siđa buot iežat dikšuma áššegirjjiid mielde go dikšun nohká. Buohcceáššegirjjit veahkehit dikšundárbbu ja joatkkadikšuma árvvoštallamis.

Man dihte Suomas ohcat dikšuma várás olgoriikkaide? Leago dat dábálaš?

Olbmuin leat máŋggat ákkat ohcat dikšuma várás olgoriikkaide? Ággan sáhttá leat ovdamearkka dihte hálbbit haddi dehe oanehit dikšunráiddut. Muhtin hárvenaš buozalmasaid dikšun lea sáhttán čohkkejuvvot muhtin dihto riikii. Soapmásat sáhttet háliidit dikšuma dihto buohcceviesus dehe dihto doaktáris. Máŋgasis leat maid čanastagat olgoriikkaide, dego vearas dehe oahpis dehe kultuvra.

Don sáhtát geahččat rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggá Slideshare-konttus Kela (Áel) statistihkaid olgoriikkain addojuvvon dikšuma buhtadusain. Statistihkaid olggobeallái báhcá goitge dakkár dikšun, mas eai leat ohccojuvvon Kela-buhtadusat dehe mii ii leat leamaš Kela-buhttenvuloš.