Mot oaččun dikšuma, juos buohccán mátkkoštettiinan Suomas?

Heahtedáhpáhusas čuojat heahtenummárii 112. Juohkehaččas lea riekti oažžut hohpolaš dikšuma. Juos gažaldagas ii leat heahtedáhpáhus, don sáhtát leat oktavuođas iežat orodangieldda dearvvašvuohtaguovddážii. Dearvvašvuohtaguovddáža oktavuohtadieđut gávnnat gieldda fierbmesiidduin. Sáhtát maid mannat priváhta dearvvašvuohtastašuvdnii.

Jos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta, oaččut goartta čájehemiin dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma Suomas almmolaš dearvvašvuođa fuolahusas. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo dakkár dikšun, mii ii sáhte vuordit du ruoktot máhccama.

Juos orut bissovaččat Austrálias, oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma go čájehat bássa. Juos boađát nuppi Davviriikkas, sáhtát eurohpalaš buohccedikšungoartta sajis čájehit bássa dehe virggálaš identitehtaduođaštusa.

Don gávnnat lassidieđuid dikšuma oažžumis ja dikšuma goluin buohccán Suomas mátkkoštettiin -siiddus sihke riikagovvádusas, mii muitala Suoma dearvvašvuođa dikšumis (suomagillii).

Sáhtángo ohcalit Supmii dikšuma várás? Mot dikšuma ordnemiin sohppojuvvo?

Sáhtát lupmosit ohcalit dikšumii sihke Suoma almmolaš ja priváhta dearvvašvuohtafuolahussii, jos don leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU-riikkas. Oaččut dikšuma seamma ládje go báikkálaš olbmot. Jos don it leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU-riikkas, sáhtát ohcalit iežat goluiguin Suoma almmolaš dehe priváhta dearvvašvuohtafuolahussii. Dikšunaddit eai goitge leat geatnegahtton váldit du dikšumii.

Oza iežat háliidan dikšunaddi ja soaba njuolga dikšunaddiin dikšuma ordnemiin. Čielggat iežat buohcanoadjolágádusas, buhttego dat dikšumii ohcaleami goasttádusaid. Juos dus lea EU-ásahusa 883/2004 mielde ovdalobi, mávssát  almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dikšumisttát seamma áššehasmávssu, go Suomas orrut. Eará dáhpáhusas mávssát ieš buot dikšuma goluid.

Gávnnat min fierbmesiidduineamet neavvuid heivvolaš dikšunbáikki ohcamii sihke 7 čuoggá muitinlisttu, juos ohcalat dikšuma várás Supmii ovdalobiin.

Mot oaččun dieđu dikšunvejolašvuođain Suomas?

Juos ohcalat dikšuma várás Supmii, don galggalit vuohččan ieš čilget dikšunvejolašvuođaidat njuolga dikšunaddiin. EU-dearvvasvuodadiksun.fi-siidduin gávnnat buohccedikšunbiirriid, gohcci buohcceviesuid, riegádahttinbuohcceviesuid ja hárvenašbuozalmasaid ovttadagaid oktavuohtadieđuid. Almmolaš dearvvašvuohtastašuvnnaid ja bátnedoaktáriid kontáktadieđuid sáhtát ohcat gielddaid siidduin dehe Suomi.fi-fierbmebálvalusas (ee. suomagillii). Priváhta buohcceviesut ja klinihkat leat čohkkejuvvon FinlandCare-siidduide (ee. eŋgelasgillii). Sáhtát ohcat priváhta dikšunaddiid maid ohcanmašiinnaiguin.

Gos oaččun dieđu dikšunhattiin Suomas?

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuid eanemusmearit ja muhtin priváhta bálvalusbuvttadeddjiid gaskamearalaš haddedieđut leat čohkkejuvvon EU-dearvvasvuodadiksun.fi-siidduide. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa haddedieđut gávdnojit maid buohccedikšunbiirriid siidduin. Haddedieđuid gánnáha ohcat maid bálvalusfáladeddjiid iežaset fierbmesiidduin.  Sáhtát jearrat hattiid maid njuolga dikšunaddiin.

Dárbbahango sáddenbáhpira, juos boađán dikšuma várás Supmii?

Juos dárbbahat spesiálabuohccedikšuma, dárbbašat sáddenbáhpira. Čielggat njuolga dikšunaddis, makkár sáddenbáhpira dárbbahat. Dikšunaddi galgá dohkkehit nuppi EU-riikkas čállojuvvon sáddenbáhpira, juos das leat dárbbatlaš dieđut. Dábálaččat sáddenbábir galgá leat čállojuvvon suomagillii dehe ruoŧagillii, muhto dikšunaddi sáhttá dohkkehit maid eŋgelasgielalaš sáddenbáhpira. Juos dárbbahat sáddenbáhpiris jorgalusa, don fertet máksit jorgalangoluid ieš.

Sáhttágo buohcceviessu biehttalit dikšumis mu, juos háliidan ohcalit dikšuma várás Supmii?

Ohcalemiin dikšuma várás dárkkuhuvvo dilli, mas buohcci mátkkošta Supmii vásedin oažžut dikšuma. Juos don leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU-riikkas ja háliidat ohcalit dikšuma várás Supmii, dus lea riekti oažžut dikšuma seamma ákkaiguin go báikkálaš orrut. Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš árvvoštallá du dikšundárbbu. Don fertet vuordit seamma dikšunráiddus go báikkálaš orrut.

Juos ohcalat dikšuma várás Supmii EU-guovllu olggobealde,  buohcceviessu sáhttá ieš mearridit fállágo dat dutnje dikšuma vai ii. Váldde njuolga oktavuođa dan buohccevissui, masa háliidivččet ohcalit dikšuma várás ja jeara, sáhttetgo sii fállat dutnje dikšuma.

Buohcceviessu sáhttá ráddjet maid EU-riikkain dikšuma várás ohcaleddjiid buhcciid vuostáváldima, juos dat lea vealtameahttun gieldda orruid dearvvašvuohtafuolahusa dorvvasteami várás. Ráddjehus sáhttá bistit eanemusat 12 mánu ja das ferte dahkat ilmmuhusa. Sáhtát jearrat Suoma rájiid rasttildeaddji dearvvašuohtafuolahusa kontáktačuoggás, leago soames buohcceviessu dahkan ilmmuhusa olgoriikka buhcciid dikšuma ráddjemis.

Sáhtágo ohcalit riegádahttit Supmii?

Jos don leat oadjuduvvon buohcama várás nuppi EU-riikkas, sáhtát ohcalit Supmii riegádahttit. Oaččut dikšuma seamma ládje go báikkálaš olbmot, muhto govččat ieš olles dikšuma goluid. Čielggat ovddalgihtii iežat buohcanoadjolágádusas, sáhtátgo oažžut buhtadusaid dikšungoluin. Juos dus lea EU-ásahusa 883/2004 mielde ovdalohpi, mávssát ieš dikšumis  dušše seamma áššehasmávssu go báikkálaš olbmot.

Juos boađát EU-guovllu olggobealde, buohcceviesus ii leat geatnegasvuohta fállat dutnje riegádahttindikšuma. Čielggat iežat dikšunvejolašvuođaid njuolga iežat háliidan riegádahttinbuohcceviesus. Govččat ieš dikšuma ollislaš goluid.

Gávnnat riegádahttinbuohcceviesuid kontáktadieđuid min fierbmesiidduin. Oahpásnuva maid dikšuma várás ohcaleaddji muitinlistui.

Maid dárkkuha dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmi Suomas?

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumiin dárkkuhuvvojit almmolaččat ruhtaduvvon dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat. Bálvalusaide gullet almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa lassin maid dat priváhta dearvvašvuohtabálvalusat, main Kela (Áel) máksá buhtadusa. Bálvalanválljašumiin lea mearkkašupmi ovdamearkka dihte dalle, juos háliidat ohcalit dikšuma várás nuppi EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii. Spiehkastahkan leat hárvenašbuozalmasat, maidda sáhttá muhtin diliin oažžut ovdalobi. Suomas dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumi meroštallá bálvalanválljašumi ráđđi Palko (suomagillii).