Oaččungo buhtadusa dikšungoluin, juos buohccán olgoriikka mátkkis?

Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain seamma haddái go báikkálaš olbmo EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas dehe Šveiccas. Juos dus ii leat eurohpalaš buohccedikšungoarta dehe dat ii dohkke, don sáhtát ohcat dikšungoluin buhtadusaid maŋálgihtii Kelas dehe dikšuma addán riikka buohcanoadjolágádusas.

Don sáhtát ohcat Kela-buhtadusaid maid, juos buohccát soames eará riikkas. Dalle buhtadus lea seamma go juos livččet geavahan priváhta dearvvašvuohtadikšuma Suomas.

Sáhtángo oažžut buhtadusaid dikšungoluin, juos ohcalan iešoaivves olgoriikkaide dikšuma várás?

De sáhtát. Don sáhtát ohcat Kelas buhtadusaid (suomagillii), juos ohcalat iešoaivves dikšuma várás EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii. Buhtadus lea danveardásaš go juos geavahivččet Suoma priváhta dearvvašvuohtafuolahusa. Oza buhtadusa  guđa mánu siste, go leat máksán dikšuma.

Sáhtát maid ohcat Kelas ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo olgoriikkain. De mávssát dikšumisttát seamma veardde go báikkálaš orrut.

Juos ohcalat dikšuma várás eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii, don it sáhte oažžut Kelas buhtadusaid dikšungoluin.

Sáhtángo oažžut Kela-buhtadusa man beare olgoriikkain ožžojuvvon dikšumis?

It sáhte. Kela buhtte nuppi EU- ja Eeg-riikkas ja Šveiccas addojuvvon dikšuma seamma ládje go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid Suomas.

Juos dikšumis ii sáhte oažžut Kela-buhtadusa Suomas, das ii sáhte oažžut Kela-buhtadusa maid olgoriikkain. Sáhtát dárkkistit buohccedikšunbuhtadusaid haddelogahallamis (suomagillii) buhttenvuloš doaibmabijuid ja buhtadusa meari.

Juos fas ohcalat olgoriikkaide dikšuma várás ovdalobiin, nu sáhtát oažžut ovdalobi duššefal dakkár dikšumii, mii gullá Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide. Don it sáhte oažžut ovdalobi dakkár dikšuma várás, mii ii leat váŋkot Suomas. Spiehkastahkan leat hárvenašbuozalmasat, maidda sáhttá muhtin diliin oažžut ovdalobi.

Manin mun galggan máksit goluid vuohččan ieš, go ohcalan dikšuma várás EU-riikii?

Juos ohcalat olgoriikkaide dikšuma várás almmá ovdalobi haga, oaččut buhtadusa dikšumis ollahuvvan goluid vuođul. Geavat vuođđuduvvá EU buohccedirektiivii.

Juos ohcalat dikšuma várás ovdalobiin, mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu mađe. Dikšuma addán riika bearrá Suomas reastta dikšumis šaddan goluid.