Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmi Suomas

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumiin dárkkuhuvvojit almmolaččat ruhtaduvvon dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat. Bálvalanválljašupmi heivehuvvo almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii, buohcceoaju buhtadussii vuoigadahtti priváhta dearvvašvuohtafuolahussii ja dillái, mas buohcci ohcala nuppi EU-riikii dehe Eurohpa ekonomalaš guovllu (Eeg) -riikii dehe Šveicii.


Váldonjuolggadusa mielde bálvalanválljašupmái gullet dálkkasdieđalaččat ja bátnedálkkasdieđalaččat ákkastallojuvvon

  • buozalmasaid ovddalgihtii caggan
  • dutkamat, mat dahkkojit buozalmasa gávnnaheami várás
  • dikšun
  • veajuiduhttin

Ulbmil lea, ahte suopmelaš dearvvašvuohtafuolahusas geavahuvvojit dušše váikkuheaddji, goluid dáfus dohkálaš ja dorvvolaš dutkan-, dikšun- ja veajuiduhttinvuogit. Dán dihte bálvalanválljašumi olggobeallái lea giddejuvvon doaibma, masa

  • gullá vuorddehahtti dearvvašvuođa ávkki dáfus govttohis stuora riska buohcci heggii dehe dearvvašvuhtii

dehe

  • man váikkuhusat lea unnit ja maid dagahan golut leat govttoheamit dan ektui mat leat vuorddehahtti dearvvašvuođa ávkkit ja mii lea dikšuma árvu.

Manin bálvalanválljašupmi meroštallojuvvo?

Bálvalanválljašumi ásaheami duogážin lea EU:a buohccedirektiiva, man njuolggadusat bohte Suomas fápmui jagi 2014 álggu rájes. Direktiivva mielde nuppi riikii dikšumii ohcaleaddji olbmos lea vuoigatvuohta oažžut buhtadusa dušše dakkár dutkamis dehe dikšumis, mii gullá Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái. Bálvalanválljašumi meroštallan dárbbašuvvo, vai sáhttá diehtit man dikšumis sáhttá oažžut buhtadusa.

Jos olgoriikkain addojuvvon dikšun ii gula Suoma bálvalanválljašupmái, das ii sáhte oažžut buhtadusaid olgoriikkain. Spiehkastahkan leat hárvenašbuozalmasat, maidda sáhttá muhtin diliin oažžut ovdalobi. Seamma ládje olgoriikkain Supmii dikšuma várás boahtti orrunriika ii buhtte dakkár dikšuma, man oaččulii Suomas, muhto mii ii gula iežas orrunriikka bálvalanválljašupmái.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumi ráđđi meroštallá bálvalanválljašumi

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumi meroštallá sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija oktavuhtii vuođđuduvvon bálvalanválljašumi ráđđi (PALKO). Dan bargun lea

  • addit ávžžuhusaid dearvvašvuođa ja buohccedikšuma dutkamiid, doaibmabijuid, sihke dikšun- ja veajuiduhttinvugiid gullamis bálvalanválljašupmái dehe ráddjemis eret bálvalanválljašumis
  • čuovvut ja árvvoštallat dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašumi
  • addit Kela ja eará eiseválddiid bivdaga mielde cealkámušaid bálvalanválljašumi heiveheamis ja dan meroštallamis adnon prinsihpain
  • oassálastit almmolaš ságastallamii ja ovttasbargui, mii gullá bálvalanválljašupmái
  • čuovvut riikkaidgaskasaš ovdáneami ja oassálastit riikkaidgaskasaš ovttasbargui
  • gieđahallat eará sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriija dasa čujuhan áššiid.

Bálvalanválljašumi ráđi gieđahallanprosessii, gč. suomagiel liŋkka (Palveluvalikoimaneuvoston käsittelyprosessiin) sáhttá oahpásnuvvat Palko fierbmesiidduin.