Stuđeantta buohccedikšun olgoriikkain

Leatgo vuolgime lonohallamii? Barggatgo dutkosa olgoriikkain? Dán siidui leat čohkkejuvvon diehtu ja ávkkálaš liŋkkat dan várás, ahte dárbbašat buohccedikšuma olgoriikkain.


Ovdal vuolgima

Diŋgo eurohpalaš buohccedikšungoartta Kelas.

Dárkkis iežat mátkedáhkádusa.

Fuolat iežat dálkasiin ja boahkuin.

Muitte dáid

  1. Dárkkis Kelas, gulatgo iežat olgoriikkain stuđerema áigge ain Suoma sosiáladorvui.
  2. Diŋgo eurohpalaš buohccedikšungoartta Kelas.
  3. Dárkkis iežat mátkedáhkádusa eavttuid.
  4. Váldde mielde iežat dálkasiid ja reseapttaid.
  5. Jos hálidat háhkat dálkasiid go leat olgoriikkain, de siđa iežat doaktára čállit dálkkasmearrama olgoriikkain oastima várás.
  6. Váldde čielgasa iežat čuozáhatriikka dearvvašvuohtabálvalusain.

Loga lasi

Du dikšunvuoigatvuohta ođđa stuđerenriikkas

Olgoriikkain orrun stuđereami geažil gehččojuvvo dábálaččat gaskaboddasaš orodeapmin. Dalle bisut Suoma buohcanoajus, ja du vuoigatvuohta dikšumii mearrahuvvá Suoma ja čuozáhatriikka gaskavuođa soahpamušaid mielde. EU- ja Eeg-riikas ja Šveiccas oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Du dikšunvuoigatvuođa iežat čuozáhatriikkas ja Suomas čielggada Kela. Ilmmut Kelai álohii badjel golmma mánu fárremis olgoriikkaide. Ilmmut Kelai, jos barggat olgoriikkain, daningo dat sáhttá váikkuhit du dikšunvuoigatvuođaide. Daga fárrenilmmuhusa Digi- ja álbmotdiehtovirgelágádussii dehege magistráhtii.

Du dikšunvuoigatvuođat sorjájit

  • vuolggátgo nuppi EU-riikii vai EU:a olggobeallái
  • man guhkes áigái don vuolggát
  • barggatgo seammas

Loga lasi

Mátkkoštatgo stuđeremiid maŋis Eurohpii, vai Eurohpa olggobeallái? Oahpásnuva Milla ja Timo muitalusaide.

Milla sihkkelbárti Duiskkas
– Stuđeantan EU-/Eeg-riikkas dehe Šveiccas

Ná Timo gávuhii nuorvvu Chiles
– Stuđeantan EU-/Eeg-riikkaid ja Šveicca olggobealde