Juos dus ii leat ruovttugielda Suomas, almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá muhtin diliin bearrat du dikšungoluid Áel:s, muhto loahpa loahpas fuolahat ieš iežat dikšungoluin.

Eará guovllus go Suomas orrus ii goitge oaččo bearrat mávssu njoammudávdalágas mearriduvvon álbmotlaš boahkuhanprográmmii gullevaš boahkuhemiin, stáhtaráđi mearridan almmolaš eaktodáhtolaš boahkuhemiin, iige bákkolaš boahkuhemiin, mat mearriduvvojit stáhtaráđi ásahusain.

Máksu ii maid oaččo berrojuvvot dutkamušas, mii addojuvvo oppalašvárálaš njoammudávdda leavvama caggama várás, ja dearvvašvuohtafuolahuslága 50 §:s dárkkuhuvvon hohpolaš dikšumis sihke oppalašvárálaš njoammudávdda dikšuma várás merrojuvvon dálkasiin, dehe áhpehis HIV-positiivvalaš olbmo dutkamis, dikšumis ja dikšuma várás merrojuvvon dálkasiin.

Bálvalusaid buvttadeami dagahan golut leat mihá stuoribut go du máksin áššehasmáksu.

Ruovttugieldalačča áššehasmáksu

Juos du ruovttugielda lea Suomas, de dus lea vuoigatvuohta geavahit buot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Áššehasmáksu, mii berrojuvvo dikšumis, lea buot gieldalaččaide seamma fuolakeahttá das, man riikka riikkavuložis lea gažaldat dehe man riikkas olmmoš lea boahtán Supmii.

Don oaččut áššehasmávssus dábálaččat rehkega maŋálgihtii iežat ruovttučujuhussii. Molssaevttolaččat sáhtát oažžut rehkega áššehasmávssus juo dikšunbáikkistat. Muhtin almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagas sáhtát máksit áššehasmávssu njuolga ruhtan gihtii dehe báŋkogoarttain.

Dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuin lea eanasin fásta haddi. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmáksu ii molsašutta dan mielde, mii lea leamaš du geavahan dearvvašvuohtafuolahusa bálvalus dehe du oažžun dikšuma buvttadangollu.

Áššehasmávssut molsašuddet gielddaid mielde, muhto eanemusmearit leat meroštallojuvvon čuovvovaččat (2020–2021):

Dearvvašvuohtaguovddážis:

  • Doaktára vuostáváldin: Geardemáksu lea eanemusat 20,60 euro. Ovtta dearvvašvuohtaguovddážis máksu sáhttá berrojuvvot eanemusat golmma gearddi kaleandarjagis. Molssaevttolaččat sáhttá berrojuvvot jahkemáksu, man sturrodat lea eanemusat 41,20 euro kaleandarjagis.
  • Bátnefuolahusa vuođđomáksu fitnamis (vuođđomávssu lassin bániid dikšumis ja dutkamis berrojuvvojit sierranas doaibmabidjomávssut):
    • eanemusat 10,20 euro, go dikšuma addá njálbmehygienista
    • eanemusat 13,10 euro, go dikšuma addá bátnedoavttir
    • eanemusat 19,20 euro, go dikšuma addá spesiálabátnedoavttir

Buohcceviesus:

  • Poliklinihkkamáksu: 41,20 euro/fitnan
  • Buohcceviesu dikšunbeaivemáksu: 48,90 euro/beaivi
  • Beaivekirurgalaš doaibmabidju: 135,10 euro
  • Dikšunbeaivemáksu psykiatralaš buohcceviesus: 22,50 euro/beaivi
  • Ráidodikšun: 11,40 euro / fitnan (ráidodikšumii gullá earret eará jotkkolaš dialysadikšun, suonjar- dehe sytostahttadikšun ja dálkkodanveajuiduhttin)

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá bearrat rehkega várrejuvvon, muhto geavakeahttá báhcán vuostáváldináiggis.

Nuvttá almmolaš dearvvašvuohtabálvalusat

Láhkaásaheamis lea maid mearriduvvon nuvttá almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain, maid geavaheamis ii berrojuvvo áššehasmáksu.

Áššehasmáksu ii berrojuvvo mm. čuovvovaš vuođđodearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain

  • dearvvašvuođa dárkkisteapmi ja dearvvašvuođa neavvun
  • rabasbuohccedikšuma bálvalusat sihke njálmmi dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat vuollel 18-jahkásažžii
  • divššárvuostáváldimat vuođđodearvvašvuohtafuolahusas
  • mielladearvvašvuohtabargu, mii ollašuhttojuvvo vuođđodearvvašvuohtafuolahusa rabasbuohccedikšumis
  • doaktárduođaštusat dehe -cealkámušat, mat laktásit áššehasa dikšumii dehe veajuiduhttima oažžumii
  • prevenšuvdnaneavvun ja eará bálvalusat, mat ovddidit seksuála- ja lassánandearvvašvuođa
  • sillemat
  • etniid- ja mánáidrávvehatfitnamat
  • skuvla- ja stuđeantadearvvašvuohtafuolahus buotahkásaččaide
  • laboratoria- ja röntgendutkamat, maidda lea addojuvvon sáddenbábir almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas
  • mearrajohttiid dearvvašvuohtafuolahus, mii ordnejuvvo Haminas, Helssegis, Giemas, Kotkas, Oulus, Pietarsaaris, Poris, Raumas, Savonlinnas, Turkus ja Vaasas
  • mielladearvvašvuohtabargu, mii ollašuhttojuvvo vuođđodearvvašvuohtafuolahusa rabasbuohccedikšumis
  • veajuiduhttinneavvun, dutkan, mii čielggada veajuiduhttindárbbu ja -vejolašvuođaid,
  • vuogáiduvvanhárjeheapmi ja veajuiduhttinbagadallan
  • veahkkeneavvut dihke daid heiveheapmi, ođasteapmi ja fuolahus

Mávssut eai oaččo maid berrojuvvot čuovvovaš bálvalusain:

  • vuosttašdikšun, man ordnema ovddasvástádus lea buohccedikšunbiirres, earret dasa gullevaš buohccefievrrideapmi
  • gárrenávdnasiid geavaheddjiid áhpehisolbmuid dutkan, dikšun ja čuovvun sidjiide dárkkuhuvvon etniidpoliklinihkain
  • seksuálarihkkosiid gillájeddjiide dárkkuhuvvon nd. SERI-doarjjaguovddážiid bálvalusat
  • psykiátralaš rabasdikšuma doaibmaovttadagas addojuvvon dikšun
  • dikšun, mii addojuvvo vuoiŋŋahatgáldnabuohccái ja dan bajásdoallu, sihke fievrrideamit, mat dasa laktásit
  • bálvalusat njoammudávdalága mielde
    • boahkuheamit, mat gullet álbmotlaš boahkuhanprográmmii, stáhtaráđi mearridan almmolašeaktodáhtolaš boahkuheamit sihke stáhtaráđi ásahusain mearriduvvon bákkolaš boahkuheamit
    • boahkuheamit daidda, geat gullet namuhuvvon boahkuheami čuozáhatjovkui
    • oppalašvárálaš njoammudávdda oasis:
      • dutkan, dikšun ja dikšumii merrojuvvon dálkasat
      • dávdaluvvan olmmožin gávnnahuvvon dehe ákkastallama mielde dávdaluvvan olmmožin eahpiduvvon karantena
      • buohccán dehe ákkastallama mielde buohccin eahpiduvvon olbmo erren
    • čuovvunvuloš njoammudávdii buohccán olbmo dikšuma várás merrojuvvon dálkasat sihke HIV-infekšuvnna, sankkera, goikkona ja sohkabealleealániid bakte njoammu klamydiainfekšuvnna dutkan ja dikšun sihke dikšuma (geavadis HIV) eastadeapmái merrojuvvon dálkasat.
  • olbmo orgána, gođđosiid dehe seallaga ealli luobaheaddji dutkan ja dikšun
  • vuollái 18-jahkásaš olbmui
    • dearvvašvuohtaguovddáš- ja poliklinihkkafitnamat
    • bátnedikšun
    • buohcceviesu ossodatdikšun ja bajásdoallu dan oasis go dikšunbeaivvit kaleanddarjagis leat čoggon badjel čieža
    • dálkkodanveajuiduhttin ja hyposensibilisašuvdna-, hupman- ja jietnaheađuštus-, suonjardan- ja sytostahttadikšun sihke eará danveardásaš dikšun, mii addojuvvo ráidun
    • bistevaš dialysadikšun
  • sisačálihuvvon buohcci fievrrideapmi dearvvašvuohtaguovddážis dehe buohcceviesus nuppi dikšunlágádussii dehe ruovttudikšumii, go fievrrideapmi dahkkojuvvo doaktára mearran buhcciidfievrruin
  • ávdnasat, mat gullet dikšumii, ja guhkesáigge buozalmassii dárkkuhuvvon dikšundárbašat.

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuin lea máksindáhkki

Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuide lea mearriduvvon máksindáhkki (suomagillii).

Máksodáhki badjelmannama maŋŋel oaččut bálvalusaid, mat gullet máksodáhkkái, dábálaččat nuvttá nohkavaš kaleanddarjagi lohppii. Oanehisáigge lágádusdikšumis dehe lágádusbálvalusas dus sáhttá berrojuvvot dattetge bajásdoallomáksu maiddái máksodáhki dievvama maŋŋel. Juos don leat kaleandarjagi áigge máksán dáin bálvalusain máksodáhki badjelmannama meari, de dus lea vuoigatvuohta oažžut liiggi máksojuvvon mávssuid ruovttoluotta. Gáibádus liiggi máksojuvvon mávssuid máhcaheamis galgá vuolggasaji mielde dahkkojuvvot máksodáhki badjelmannama čuovvovaš kaleandarjagi áigge.

Máksodáhki euromearri dárkkistuvvo juohke nuppi jagi.

Máksodáhkkái eai lohkkojuvvo mielde ee. mávssut

  • buhcciidfievrrideamis
  • doaktárduođaštusain
  • priváhtadoaktára sáddenbáhpiriin dahkkojuvvon laboratoria- ja govvandahkandutkamiin
  • guhkesáigge lágádusdikšumis.

Máksodáhkki ii maid guoskaduvvo olbmui, geain ii leat ruovttugielda Suomas. Juos dattetge leat ruovttugielddahis olmmoš ja don leat vuoigadahtton oažžut dikšuma Suomas áššehasmáksohaddái EU-láhkaásaheami dehe riikkaidgaskasaš soahpamušaid vuođul, de don gulat máksodahkkái gullevaš mávssuid oasis máksodáhki ollái.

Vuollel 18-jahkásaš áššehasa atnin bálvalusain berrojuvvon mávssut sáhttet váldojuvvojit vuhtii ovttas su fuolaheaddji mávssuiguin. Dalle bálvalusat leat nuvttá olbmuide, geaid mávssut váldojuvvojit vuhtii ovttas.

Don galggat ieš čuovvut áššehasmávssuidat meari kaleandarjagi. Sáhtát geahččat iežat áššehasmáksorehkegis, lasihago máksu máksodáhki. Juos áššehasmávssuidat mearri manná máksindáhki badjel, oaččut das duođaštusa gieldda dehe gieldaovttastumi ovttadagas, mii addá máksindáhki ollái gullevaš dearvvašvuohtabálvalusaid. Dárbbu mielde váldde oktavuođa almmolaš dearvvašvuođa fuolahusa ovttadahkii vai oaččut dárkilit bagadallama áššiin, mat laktásit máksodáhkkái.

Juos dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš geahččá, ahte dikšuma addin gáibida dulkoma ordnema, de dat ordnejuvvo dábálaččat dikšunaddi beales. Dulkomis šaddan golut leat maid dikšungoluid oassi ja sáhttá berrojuvvot rehkegiin bálvalusa buvttadusgoluid oassin iežas ruovttugielddas dehe eará dikšungoluid gokči bealis.