Muitte dáid áššiid, go geavahat olgoriikkalaš neahttaklinihka bálvalusaid

1.2.2024

Sáhtát iežat miela mielde geavahit neahttaklinihka bálvalusaid, maid leat olgoriikkain. Goluid gokčama ja buohccedáhkádusa oaidninvuogis dát dávista dakkár dillái, mas mátkkoštat vásedin nuppi riikii oažžut dikšuma. Muitte sihkkarastit, ahte neahttaklinihkka doaibmá áššáigullevaš lobiiguin ja das lea geavahusas buohccevahátdáhkádus.


Dálá áigge leat leame earálágán neahttaklinihkat, mat sáhttet áddet dikšuma maid riikkarájiid rastá. Obanassii dearvvašvuođa bálvalusaid buvttadeaddjit sáhttet dávjá fállat gáiddusbálvalusaid, goas buohcci ii dárbbaš mátkkoštit ieš nuppi riikii oažžut dikšuma.

Go geavahat klinihka bálvalusaid, mat leat nuppi riikkas dehe ollásit interneahtas, de gažaldagas lea olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleapmi. Ášši lea ná fuolakeahttá das, ahte ieš bisolit Suomas dikšuma áigge ja du vuostáváldin ordnejuvvolii virtuálalaččat.

Neahttaklinihka dikšungoluin, mat leat nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias, sáhtát ohcat buhtadusaid Kelas seamma ládje go dalle, go mátkkoštat vásedin olgoriikkaide oažžut buohccedikšuma. Buhtadusa eaktun lea, ahte dikšun gullá Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa  bálvalanválljahupmái ja don oččolit danveardásaš dilis dikšuma maid Suomas. Dasa lassin dus galgá leat buhtadusaid várás sáddenbábir, juos dakkár livččii gáibiduvvon maid Suomas gažaldatvuloš dikšuma olis. Juos ohcalat dikšuma várás EU- dehe Eeg-riikka, Sveicca dehe Stuora-Británnia olggobeallái, don it sáhte oažžut buhtadusaid Kelas.

Váldde sealvvi klinihkas ja buohccedáhkádusas

Suopmelaš buohccevahátdáhkádus ii govčča olgoriikkain addojuvvon dikšuma. Olgoriikkalaš neahttaklinihka dehe gáiddusbálvalusaid fálli buohcceviesu addin dikšun gehččojuvvo dákkárin. Geavadis dát dárkkuha dan, ahte go vahát geavvá Suoma buohccedáhkádusas ii leat ovddasvástádus buhtadusain, muhto don galggat čilget ášši ieš riikkain, mii lea addán dikšuma. Spiehkastahkan leat dilit, main Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahus lea ordnen dikšuma oastinbálvalussan.

Ovdal go geavahat olgoriikkalaš neahttaklinihka bálvalusaid, oahpásnuva dan doibmii fuolalaččat ja sihkkarastte, ahte klinihkas lea áššáigullevaš lohpi iežas doaibmamii. Váldde sealvvi, man riikka vuollái klinihkka gullá ja makkár buohccedáhkádus das lea geavahusas. Gánnáha maid čielggadit dikšu doaktára duogášdieđuid, ovdamearkka dihte rivttiid, mat gullet ámmáhisbargamii.

Mii dáhpáhuvvá, juos geavvá buohccevahát?

Juos dárbbašat buohccedikšuma olgoriikkalaš klinihka dagahan dikšunmeattáhusa dihte, dus lea riekti oažžut dan Suomas dego dábálaččat. Doavttir árvvoštallá, makkár dikšuma dutnje galgá addit.

Komplikašuvdnii, mii laktása dikšumii, dehe buhtadusat, mat laktásit meattáhussii, galget goitge čielggaduvvot du dikšun olgoriikkalaš klinihkain. Go buohccevahát dáhpáhuvvá, de doahttaluvvo álohii dikšuma addin riikka iežas láhkaásaheami. Juohke EU-riikkas lea anus juogalágán buohccedáhkádusvuogádat.

Kontáktačuoggát nevvot dárbbu mielde

Visot EU-riikkain lea iežas rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis, mii juohká dieđu gažaldatvuloš riikka dearvvašvuohtafuolahusa geavadiin ja stivre dárbbu mielde rivttes eiseválddi ollái. Kontáktačuoggáin sáhtát oažžut dieđu ovdamearkka dihte riikka buohccedáhkádusvuogádagas ja das, mot dikšuma šládja bearráigehččojuvvo.

Lassidieđut