Golut veahkkegaskaomiin Suomas ja olgoriikkain
Veahkkegaskaoapmebálvalusat leat ruovttuguovllu olbmuide nuvttá. Sáhtát oažžut veahkkegaskaoami iežat atnui olgoriikkaide, jos buohccát fáhkkestaga. Olgoriikkain veahkkegaskaoapmebálvalusain lea dábálaččat máksu.
Suomas buresbirgenguovllut ovddasvástádussan leat dábálepmosit veahkkegaskaomiid luobaheapmi gieldda orruide. Maiddái Kela, dáhkádus- ja bargoealáhatlágádusat, bargohálddahus ja Stáhtakantuvra goasttidit veahkkegaskaoapmebálvalusaid, mat leat daid ovddasvástádussan. Suomas veahkkegaskaoapmebálvalusat leat áššehasaide dábálaččat nuvttá.
Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa veahkkegaskaoapmebálvalusat leat ruovttuguovllu olbmuide nuvttá. Dábálaččat it maid dárbbaš máksit veahkkegaskaoami dehe dan fuolahusa, divodeami dehe ođasteami goluid. Jos veahkkegaskaoami dárbbu lea dagahan bargobárti, ámmátdávda, soalddátváddu, johtalusvahát dehe buohccevahát, sáhttá dálkkodanveajuiduhttima veahkkegaskaoamis ja dan stellemis, ođasteamis ja fuolahusas berrojuvvot áššehasmáksu.
Golut veahkkegaskaomiin olgoriikkain
Olgoriikkain dus lea dábálaččat alddát ovddasvástádus buot veahkkegaskaoami dehe dan geavahusa goluin. Geavadat veahkkegaskaomiid doaimmaheapmái olgoriikkaide molsašuddet riikkaguovdasaččat. Kela ii buhtte áššehassii goluid, mat šaddet veahkkegaskaomiin.
Jos oaččut dikšuma nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Sveiccas eurohpalaš buohccedikšungoarttain, sáhtát oažžut dikšunaddis iežat dárbbašan veahkkegaskaoami geavahussásat dikšuma oassin. Dalle it dábálaččat dárbbaš ieš máksit veahkkegaskaoami goluid, muhto dain berrojuvvo rehket goartta vuođul dikšungoluidat oassin.
Kela dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahus ii buhtte veahkkegaskaoamis dehe dan háhkamis, geavahusas, fuolahusas dehe divvumis šaddan goluid olgoriikkain.