EU-riikkavuložiid diehtu rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas lea ain váilevaš

29.1.2018


Buohccit eai beare álkit ohcal dikšuma várás nuppi EU-riikii eaige dovdda vuoigatvuođaideaset, gávnnaha ANEC:a varas dutkamuš, mii doarju eurohpalaš beroštumiid standartisašuvnnas. ANEC:a jearahallamii vástidan 1656 EU:a riikkavuložis 37% ledje ožžon dikšuma nuppi EU-riikkas fáhkkestaga buohccáma geažil, muhto dušše 4% ledje dan várás mátkkoštan dikšuma várás nuppi EU-riikii.

EU:a buohccedirektiiva lea leamaš vuoimmis fargga vihtta jagi, muhto vuoigatvuođat ja vejolašvuođat, mat rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahussii laktásit, leat geavaheddjiide eahpečielgasat. Vuollái bealli ANEC:a jearahallamii vástideddjiin (47%) dihte iežaset oažžut buhtadusaid dihto dikšumiin, jos sii ohcalivčče dikšuma várás nuppi riikii. Dán dihte váldooassi buhcciin, geat ožžot dikšuma olgoriikkain, eai oza obanassiige buhtadusaid ruovtturiikkasteaset.

Olgoriikkain dearvvašvuohtabálvalusaid geavahan buohccit lea eanaš osiin duhtavaččat iežaset ožžon dikšuma šládjii ja dikšunbargovehkii. Vuollái goalmmádas dain vástideddjiin, geat ledje ožžon dikšuma olgoriikkain, ledje deaividan buncaraggáid dikšunproseassaid áigge. Dát buncaraggát laktáse dávjjimusat dikšumii beassamii, buhtadusmeannudemiide ja riidduid čoavdimii.

Oba EU:a dásis diđolašvuohta rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtačuoggá leahkimis lea velnai unni (25%). Dutkamuša mielde lea hui dehálaš lasihit buhcciid dieđu áššiin, mat gullet dikšunbálgá álgo- ja lohppageahčai, dego dikšunbáikki válljemis ja váidinmeannudemiin.

Dikšumii ohcaleapmi olgoriikkain

Siiddut, mat laktásit fáddái