Korona váikkuhus oidno jagi 2020 dikšuma várás ohcaleami statistihkain

Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa statistihkat gávdnojit kontáktačuoggá Slideshare-konttos (suomagillii). Maiddái bátnedikšumii ohcaleamis lea iežas statistihkka (suomagillii). Statistihkain gávdno diehtu ovdamearkka dihte das, man riikii Suomas lea ohcaluvvon dikšuma várás ja mot Kela lea máksán buhtadusaid olgoriikkain addojuvvon dikšumis.

Dikšuma várás ohcaleapmi dárkkuha dan, ahte olmmoš mátkkošta iešoaivválaččat dehege almmá ovdalobi haga nuppi riikii oažžut dikšuma. Kela buhtte iešoaivválaš dikšuma várás ohcaleami goluid EU- ja Eeg-riikkain sihke Šveiccas ožžojuvvon dikšumis. Statistihkaid dulkodettiin lea dehálaš váldit vuhtii, ahte buhtadusat sáhttet ohccojuvvot Kelas juobe jahkebeali addojuvvon dikšuma maŋŋel, nu ahte dieđuid oidnon statistihkain sáhttá ádjánit. Dasa lassin statistihkain oidnojit dušše dat dikšuma várás ohcaleamit, main áššehas lea ohcan buhtadusaid Kelas.

Dikšuma várás ohcaleapmi njiedjame

Jagi 2020 Suomas ohcaluvvui iešoaivválaččat dikšuma várás eanemusat Estteeatnamii, Espánnjii ja Uŋgarii, dego jagi 2019.  Buot golmma njunušriikka oasis sihke áššehasa iežas máksin golut ja Kela mieđihan buhtadusat leat goitge njiedjan ovddit jagis.

Statistihkaid vuođul maid ovdalobit dikšuma várás, mat addojuvvojit EU- dehe Eeg-riikkain sihke Šveiccas, leat ohccojuvvon ovdalačča unnit. Koronaviruspandemiija lea sáhttá váikkuhit dasa, man olu olbmot ohcalit dikšuma várás olgoriikkaide.

Dálkasat ostojuvvon olgoriikkain eanet go ovdal

Statistihkain loktana ovdan dat, ahte EU- ja Eeg-riikkain sihke Šveiccas ostojuvvon dálkasiin leat máksojuvvon ja mieđihuvvon buhtadusat eanet go ovdal. Kela mieđihii buhtadusaid olgoriikkain ostojuvvon dálkasiin sulaid 141 000 euro, go jagi 2019 danveardásaš lohku lei sulaid 72 000 euro. Eará goluin ii leat seammalágán loktaneapmi go dálkasiin. Maiddái EU-guovllu olggobealde ostojuvvon dálkasiid golut ja buhtadusat leat loktanan ovddit jagiid ektui.

Koronaviruspandemiijas lea sáhttán váikkuhit dasa, ahte olgoriikkain ostojuvvon dálkasiin leat ohccojuvvon ovdalačča eanet buhtadusat. Lea ovdamearkka dihte vejolaš, ahte olgoriikkain lea šaddan oroduvvot guhkit maid lea plánejuvvon, goas dálkasiidnai lea galgan oastit lasi.

EU olggobealde Thaieatnamis adnojuvvon eanemusat dearvvašvuođa bálvalusat

Kela ii mieđit buhtadusaid iešoaivválaš dikšuma várás ohcaleamis EU-guovllu olggobeallái. Buhtadusat buohccedikšuma goluin sáhttá dattetge oažžut, juos dikšun lea addojuvvon fáhkkestaga buohccáma, guhkesáigge buozalmasa, áhpehisvuođa dehe riegádahttima dihte.

Jagi 2020 Kela mieđihii EU-guovllu olggobealde eanemus buhtadusaid Thaieatnamis, Ovttastuvvan stáhtain ja Turkiijas šaddan buohccedikšuma goluin, dego ovdditnai jagiid. Thaieatnama oasi sihke áššehasa iežas máksin golut ja Kela mieđihan buhtadusat loktane veaháš ovddit jagis. Ovdamearkka dihte jagi 2020 Kela buhttii 59 000 euro Thaieatnamis šaddan buohccedikšuma goluin, jagi 2019 40 000 euro.

Bátnedikšuma várás ohcaluvvo ain unnit

Bátnedikšuma statistihkain (suomagillii) oidno, ahte jagi 2020 ohcaluvvui iešoaivválaččat bátnedikšuma várás olgoriikkaide ovdalačča unnit. Njiedjan oidno sihke čovdosiid ja mieđihuvvon buhtadusaid mearis. Ovdamearkka dihte jagi 2020 olgoriikkain ožžojuvvon bátnedikšumis mieđihuvvoje buhtadusat sulaid 162 000 euro, go fas jagi 2019 badjel 200 000 euro. Statistihkaid vuođul  bátnedikšuma várás ohcaleapmi olgoriikkaide lea geahppánan jagis jahkái.

Dávjjimusat bátnedikšuma várás ohcaluvvo Estteeatnamii. Statistihkain goitge oaidná, ahte buhtadusaid ohcan Estteeatnamis ožžojuvvon bátnedikšumis lea leamaš njiedjame. Ovdamearkka dihte jagi 2020 Kela mieđihii buhtadusaid dikšumis sulaid 140 000 euro, go jagi 2016 lohku lei sulaid 430 000 euro.