Koronapandemiija váikkuhusat vuhttojit en dikšuma várás ohcaleami statistihkain

Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggá ja Kela (sámás Áel) čohkken statistihkkii gullá diehtu das, guđe riikkaide Suomas lea ohcaluvvon dikšuma várás ja man olu Kela lea máksán buhtadusaid olgoriikkain addojuvvon dikšumis. Statistihkat leat čohkkejuvvon kontáktačuoggá Slideshare-kontui (suomagillii), mas gávdno maid sierra statistihkka bátnedikšuma várás ohcaleamis (suomagillii). Dikšuma várás ohcalemiin dárkkuhuvvo dat, ahte olmmoš mátkkošta olgoriikkaide vásedin oažžut buohccedikšuma almmá ovdalobi haga.

Statistihkaid dulkomis galgá váldojuvvot vuhtii, ahte statistihkas oidnojit dušše dat dikšuma várás ohcaleami dilit, main olmmoš lea ohcan buhtadusaid Kelas. Dasa lassin buhtadusaid sáhttá ohcat juobe guhtta mánu dikšuma maŋŋel, dehege dieđuid oidnon statistihkain sáhttá ádjánit.

Dikšuma várás ohcaleapmi unnon en

dego ovdditge jagiid, jagi 2021 iešoaivválaš dikšuma várás ohcaleami bivnnuheamos čuozáhatriika lei Estteeanan. Viđa bivnnuheamos riikka jovkui gulle maid Duiska, Espánnja, Kypros ja Belgia. Buhtadusaid máksin olgoriikkain addojuvvon dikšumis lea leamaš luoitime maŋemus jagiid. Dasa lassin koronaviruspandemiija ja dan mátkkoštanráddjehusat leat vejolaččat unnidan olbmuid beroštumi ohcalit dikšuma várás olgoriikkaide.

Jagi 2021 statistihkain vuohttá, ahte vealtameahttun dikšuma golut ja buhtadusat leat loktanan veaháš ovttiid jagiid ektui. Vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo ovdamearkka dihte fáhkkestaga buohccáma gáibidan dikšuma, mii ii sáhte vuordit máhccama ruoktot Supmii.

Ovdalobálaš dikšun šaddan ovddit jagi rájes

Olgoriikkaide lea vejolaš ohcalit dikšuma várás maid ovdalobiin. Ovdalohpi lea máksinčatnaseapmi, mii ohccojuvvo Kelas, ja man mielde dikšumis dárbbaša máksit dušše báikkálaš áššehasmávssu hatti. Kela mieđiha maid ovdalobi, juos almmolaš dearvvašvuohtafuolahus bealušta dan.

Jagi 2020 ovdalobit ohccojuvvoje 111 ja mieđihuvvoje 74 stuhka, dehege unnit go ovddit jagiid. Jagi 2021 statistihkain logut leat goitge loktanan veaháš, daningo dál lobit ohccojuvvoje 152 ja mieđihuvvoje 93 stuhka.

Bátnedikšuma várás ohcaluvvui eanemusat Estteeatnamii

Estteeanan lea statistihkaid njunnošis bátnedikšumii ohcaleami olis (suomagillii), muhto ohcaleapmi maid bátnedikšuma várás lea leamaš luoitime. Ovdamearkka dihte jagi 2021 Kela mieđihii buhtadusaid Estteeatnamis addojuvvon bátnedikšumis sulaid 81 000 euro, go vel jagi 2017 buhtadusat mieđihuvvoje badjel 260 000 euro.

Dálkkasbuhtadusaid mearri máhccame ovddeš dássái

Jagi 2020 statistihkain oidnui loktaneapmi olgoriikkain ostojuvvon dálkasiid buhtadusain. Dalle buhtadusat mieđihuvvoje ovdalačča eanet, badjel 141 000 euro. Jagi 2021 statistihkain goitge oidno, ahte buhtadusaid mieđiheapmi EU-guvlui šaddan dálkkasgoluin lea luoitán vádjit 70 000 euroi.

Eurohpa olggobealde Thaieanan lea statistihkaid njunušin

Dikšuma várás ohcaleamis ii sáhte oažžut buhtadusaid Kelas, juos gažaldagas lea EU-guovllu olggobeale riika. Buhtadusaid sáhttá goitge ohcat maŋálgihtii dan dáhpáhusas, ahte oažžu dikšuma fáhkkestaga buohccáma, guhkesáigge buozalmasa, áhpehisvuođa dehe riegádahttima dihte. Geavadis dát buhtadus lea dábálaččat hui unni dikšuma goluid ektui.

Dego ovdditnai jagiid, maid jagi 2021 Kela mieđihii eanemus dákkár buhtadusaid Thaieatnamis, USA:s sihke Durkkas riegádan šaddan buohccedikšungoluin. Thaieatnamis ja Durkkas addojuvvon dikšuma buhtadusaid mearri veaháš luoitán, go fas USA oasil lohku lei loktanan ovddit jagi 7000 euros 9000 euroi.